Erilaiset vatsavaivat

Ärtyvän suolen oireyhtymä eli IBS

Ärtyvän suolen oireyhtymässä esiintyy erilaisia toiminnallisia vatsavaivoja, joille ei löydy mitään elimellistä syytä tai sairautta, kuten keliakiaa tai Chronin tautia. Ärtyvän suolen oireyhtymästä kärsivillä potilailla on ärtynyt suoli eli he aistivat normaalia herkemmin suolen supistelutoiminnan ja suolen venymisen. Oireyhtymää esiintyy Suomessa n. 7-20 % aikuisväestöstä. Vaiva on yleisempi naisilla kuin miehillä.

Ärtyvän suolen oireyhtymässä oireet vaihtelevat yksilöllisesti. Oireena voi olla ummetusta tai ripulia tai molempia. Myös kouristuksenomaiset krampit suolistossa ovat mahdollisia. Ilmavaivat voivat myös aiheuttaa ikävää turvotuksen tunnetta vatsassa. Hoidon päätavoitteena on oireiden lievitys tai hallinta. Elämäntapatekijät ovat hoidossa keskeisellä sijalla.

Herkän vatsan FODMAP-ruokavalio

FODMAP-hiilihydraatit eli kaasua aiheuttavat lyhytketjuiset hiilihydraatit ovat huonosti imeytyviä hiilihydraatteja, joita esiintyy erityisesti kasvikunnan tuotteissa. Imeytymättömät hiilihydraatit voivat aiheuttaa herkkävatsaisille tai ärtyvän suolen oireyhtymästä kärsiville oireita, kuten turvotusta, vatsakipuja ja ilmavaivoja. FODMAP-hiilihydraattien välttäminen helpottaa usein toiminnallisia vatsavaivoja.

Ummetus

Ihminen kärsii ummetuksesta silloin, kun ulostaminen on epäsäännöllistä, vaikeaa ja kovan ulosteen vuoksi kivuliasta. Ulosteen läpikulkuaika suolessa on hidastunut ja ulosteen määrä on usein pienentynyt. Tavallisesti ulostaminen tapahtuu noin kerran päivässä. Ummetuksesta kärsii maailmanlaajuisesti noin 5-18 % aikuisista.

Ummetuksen syynä ovat tavallisimmin väärä ruokavalio (esimerkiksi liian alhainen kuidun saanti), vähäinen liikunta tai stressi. Iäkkäillä ihmisillä ummetus on hyvin tavallista. Iäkkäillä suolen supistelu vähenee ja suoliston hermotuksen toiminta heikkenee. Lisäksi iäkkäillä usein liikkuminen myös vähenee.

Ummetuksen hoidossa keskeiset apukeinot ovat kuitupitoinen ruoka, liikunnan lisääminen ja riittävä juominen (1,0–1,5 l nestettä/ vrk). On todettu, että ärtyvän suolen oireyhtymä on erittäin yleinen ummetuksesta kärsivillä potilailla.

Ilmavaivat

Ilmavaivat ja johtuvat usein ruoansulatus- ja imeytymishäiriöistä. Ruokamassa kulkee liian hitaasti tai liian nopeasti ruoansulatuskanavan läpi. Kaasun muodostusta lisäävien ruoka-aineiden vaikutukset ilmavaivoihin ovat yksilöllisiä. Imeytymättömät FODMAP-hiilihydraatit voivat aiheuttaa ilmavaivoja herkkävatsaisille.

Stressin aiheuttamat oireet

Stressin välttäminen mahdollisuuksien mukaan edistää myös vatsan hyvinvointia. Stressinhallintaa ja rentoutumista kannattaa opetella tietoisesti. Esimerkiksi liikunta ja erilaiset rentoutusmenetelmät voivat tuoda helpotusta oloon. Myös riittävä unen määrä on hyvinvoinnin kannalta tärkeää.

Laktoosi-intoleranssi

Laktoosi-intoleranssi on periytyvä ominaisuus, joka on noin joka viidennellä suomalaisella. Laktoosi-intoleranssissa pilkkoutumaton laktoosi eli maitosokeri aiheuttaa tyypilliset vatsa- ja suolisto-oireet, joista tyypillisimpiä ovat turvotus, ilmavaivat ja löysä vatsa. Laktoosi-intolerantit voivat käyttää laktoosittomia Valio Eila® tuotteita ja useimmiten myös vähälaktoosisia Valio HYLA® tuotteita.

Keliakia

Vatsavaivojen takana voi joskus olla keliakia. Se on sairaus, joka vaatii tarkan ruokavalion kotimaisten viljojen sisältämän gluteenin välttämiseksi. Puhdas kaura sen sijaan yleensä sopii keliaakikolle. Sama ruokavalio sopii gluteeniyliherkkyyteen, joka tunnetaan vielä melko huonosti.

Keliakia on sairaus, joka ennen löytymistään tai hoitamattomana vahingoittaa suoliston pintaa. Tällöin suoliston tuottaman, laktoosia pilkkovan laktaasientsyymin tuotanto samalla heikkenee. Varsinkin sairauden toteamisen alkuvaiheessa keliaakikon on hyvä noudattaa laktoositonta ruokavaliota, kunnes suoliston pinta tervehtyy ja laktaasientsyymin tuotto palautuu.

Vatsaflunssa

Virukset tarttuvat helposti käsien ja ruoan välityksellä. Joskus vatsavaivojen aiheuttaja onkin jokin virus, joka aiheuttaa äkillisen ripuli- tai oksennustaudin. Oireet rauhoittuvat yleensä itsestään muutamien päivien kuluessa. Tärkeintä ripulin ja oksennustaudin hoidossa on huolehtia riittävän nesteen ja suolojen saannista.

Auttaako liikunta vatsavaivoihin?

Vatsavaivoista kärsivän kannattaa harrastaa liikuntaa kuten kaikkien muidenkin. Liikunta parantaa suolen liikkuvuutta ja voi siten helpottaa kaasujen aiheuttamaa turvotusta ja kipua. Lisäksi liikuntaharrastus voi toimia stressinhallinta- ja rentoutumiskeinona ja vähentää näin myös vatsaoireita. Lue alla olevasta artikkelista lisää, millaista liikuntaa ja kuinka paljon liikuntaa olisi hyvä harrastaa.