Eväitä päätöksentekijöille

Ruokaturva ja huoltovarmuus ovat olleet ajankohtaisia puheenaiheita kuluvan vuoden aikana. Venäjän brutaali hyökkäys itsenäiseen Ukrainaan yli vuosi sitten helmikuussa käynnisti globaalilla tasolla vakavan kriisin, paitsi turvallisuuden ja talouden myös ruoansaannin ja huoltovarmuuden osalta.

Suomessa ruoan omavaraisuusasteemme on edelleen korkea, noin 80 prosenttia. Todellisuus on kuitenkin hieman erilainen, koska lannoitteiden ja polttoaineiden saatavuuden osalta toimintaympäristömme on nyt muuttunut merkittävästi. Tulevien vuosikymmenten ruokahuoltovarmuuden takaamiseksi on esim. lannoitteiden ja polttoaineiden saatavuutta paikallisesti parannettava. Ratkaisuja voi löytyä esimerkiksi lantabiokaasusta tai vetytaloudesta sekä vihreän ammoniakin avulla tuotetuista kotimaisista lannoitteista. 

Alkaneella vaalikaudella nämä kysymykset ovat varmasti vahvasti myös päättäjien ja kansalaisten mielessä.

Kotimaisella ruoantuotannolla ratkaisuja globaaleihin kestävyyshaasteisiin

Toivottavasti tulevalla hallituksella ja uudella eduskunnalla on rohkeutta ja uskallusta puolustaa suomalaista ruoantuotantoa, parantaa Suomen kilpailukykyä ja huoltovarmuutta. Poliittisten päätösten täytyy olla pitkäjänteisiä, ennakoitavia ja perusasiat on saatava kuntoon.

1. Suomeen tarvitaan pikaisesti ohjelma kotimaisen ruoantuotannon turvaamiseksi
2. Investointiympäristö yrittäjille suotuisaksi
3. Viljelijöiden jaksamista tuettava ja nuoria tarvitaan lisää maatalousyrittäjiksi
4. Kotimainen maatalous vaatii aktiivista ja ennakoivaa EU vaikuttamista
5. Ruoan inflaatio on huipussa eikä nyt kaivata lisäveroja eli terveysveroa
6. Vauhtia ruokavientiin yhdessä ruokaviraston ja Team Finland tiimin avulla
7. Metaanipäästöjä voidaan alentaa merkittävästi uuden rehuinnovaation avulla

Tulevaisuuden ruokajärjestelmä ratkaisee tuplaantuvan ruoantarpeen

Maailman väestö kasvaa ja ruoan tarve kaksinkertaistuu vuoteen 2050 mennessä. Väestömäärän globaali kasvu, fossiilitalouteen perustuva talouskasvu sekä ilmaston lämpeneminen ja esimerkiksi lajikato asettavat haasteita nykyiselle ruoantuotantojärjestelmälle. On yleisesti tiedossa, että ruoantuotanto ja -kulutus aiheuttavat reilun viidenneksen kulutuksen ilmastovaikutuksista, sitä faktaa emme pääse pakoon. Suurempi ruokamäärä on tuotettava entistä kestävämmin. Jatkossa yhä isompi määrä suita on siis pystyttävä ruokkimaan merkittävästi pienemmillä päästöillä ja vähemmällä peltopinta-alalla.

Ruoka kannattaa tuottaa siellä, missä se on olosuhteet huomioiden järkevintä ja taloudellisesti kannattavaa. YK:n maatalous- ja elintarvikejärjestö FAO:n arvion mukaan 30–40 prosenttia maailman peltoalasta on nurmialueita. Ne eivät sijainnin ja viljelyolosuhteiden vuoksi ole aina hyödynnettävissä ruokakasvien kannattavaan tuotantoon.

Nyt on tarvetta uudelle, tulevaisuuteen katsovalle ruokajärjestelmälle, joka huomioi sekä ympäristökysymykset että paikallisen huoltovarmuuden ja ruokaturvan. Tulevaisuuden uusi ruokajärjestelmä ei synny ääripäissä eikä uudet teknologiat pysty millään lyhyellä aikajänteellä korvaamaan perinteisiä menetelmiä. Kaikkia, uusia ja nykyisiä tuotantomuotoja on kehitettävä, jotta voimme myös tulevaisuudessa turvata ruoan ja hyvän ravitsemuksen kaikille kestävällä tavalla.

Kotieläintuotanto on osa kiertotaloutta 

Suomessa maitoa ja naudanlihaa tuotetaan maailman mittakaavassa hyvin kestävästi. Meillä iso osa lehmien ravinnosta on nurmea, joko tuoreena tai säilöttynä. Kotieläimet, erityisesti nurmea ja teollisuuden sivuvirtoja käyttävät märehtijät, ovatkin oleellinen osa kestävää ruokajärjestelmää. 

Kotieläintuotannon rooliin osana ruokajärjestelmää liittyy vahvasti ruokateollisuuden sivuvirrat ja niiden hyödynnettävyys. Ideaalitilanteessa systeemi hyödyntää tuotantopanokset ja sivuvirrat resurssitehokkaasti, jolloin tuotanto rasittaa ympäristöä mahdollisimman vähän.

Lehmät ovat merkittävässä roolissa myös kotimaisen lantabiokaasun tuotannossa. Lantabiokaasu auttaa siirtymään kohti uusiutuvan energian käyttöä ja tuotantoa sekä parantaa lannoiteomavaraisuutta. Valion tytäryhtiön Suomen Lantakaasu Oy:n tavoitteena on yhteensä 1 TWh uusiutuvan liikennepolttoaineen tuotanto, mikä vastaisi neljäsosaa Suomen biokaasutavoitteesta vuoteen 2030 mennessä. Huolehditaanhan Suomessa, että myös luvitus tukee uusia investointeja.

Ilmastoruoka vastaa vanhaa kunnon lautasmallia

Vanha kunnon lautasmalli vastaa pitkälti paljon puhuttua ilmastoruokaa. Monipuolisesti ja runsaasti kasviperäisiä ja kohtuullisesti eläinkunnan tuotteita sisältävä ruokavalio voi olla sekä ilmastoystävällinen että terveellinen ja maukas.

Runsaasti tärkeitä ravintoaineita sisältävät maitotuotteet istuvat erinomaisesti vastuulliseen ja ravitsemussuositusten mukaiseen ruokavalioon ja myös lihalle on paikkansa. Kasviksissa on järkevää huomioida satokauden mukaiset tuotteet ja suosia talvella juureksia. Kasvattamalla kalan osuutta ruokavaliossa toteutetaan sekä terveyden että ilmastoystävällisyyden tavoitetta. On hyvä muistaa, että syöminen ei ole vain ravinnon saantia vaan myös sosiaalinen tapahtuma eikä herkuttelu saa olla kiellettyä.

Innovaatiot vaativat aikaa ja tutkimusta

Valio on asettanut kunnianhimoisen tavoitteen ilmastotyölleen. Yhdessä tilojemme kanssa aiomme nollata maidon hiilijalanjäljen Suomessa vuoteen 2035 mennessä. Tavoitteen saavuttaminen on mahdollista tutkimuksen ja yhteistyön avulla, mutta maatalouteen ja ruoka-alalle tarvitaan yhteiset laskentamallit niin hiilijalanjäljen laskentaan kuin hiilimarkkinoillekin.

Ruoantuotannon muutokset eivät tapahdu nopeasti. Uusia viljelytapoja testataan koko ajan. On hyvä muistaa, että tulosten saaminen kestää kuitenkin useamman kasvukauden. Samoin uusien solumaatalouden tai keinotekoisesti tuotettujen proteiinien tuotanto ja kliiniset testit vievät kymmeniä vuosia. Innovaatiopolitiikan ja rahoitusinstrumenttien tulee tukea tätä pitkäjänteistä työtä. Tempoileva regulaatio ei auta uusien toimintatapojen ja tuotteiden kehittämisessä.

On hyvä muistaa, että hedelmät, maito, liha, kala, kasvikset, ravitsemus ja ruoka, luonnon monimuotoisuus, pääskyset ja pörriäispellot ovat kokonaisuus, jota emme halua menettää. Kaikki liittyvät toisiinsa.