Hiilijalanjälkilaskenta tarkentuu – mukaan laskentaan tulevat nyt myös maaperän päästöt 

Hiilijalanjälkilaskenta kehittyy jatkuvasti, kun tutkimustieto eri päästölajien vaikutuksesta lisääntyy ja sitä myötä laskentatavat tarkentuvat. Valion maitotilat laskevat hiilijalanjälkeään Suomen ilmastoon ja oloihin kehitetyllä, sertifioidulla Valio Carbo® -ympäristölaskurilla, joka perustuu kansainvälisen ilmastopaneeli IPCC:n tarkimpaan laskentatapaan. Jatkossa sertifioituun laskentamalliin sisältyvät myös turvepeltojen päästöt sekä kylmäainevuodot, ja myös hiilijalanjäljen laskentamalli muuttuu. Valion tavoite tuottaa hiilineutraalia maitoa vuoteen 2035 mennessä säilyy ennallaan. 

Hiilijalanjälkilaskenta tarkentuu entisestään, kun maankäytöstä aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt sisällytetään jatkossa sekä kansalliseen että kansainväliseen päästöinventaarioon. Näin esimerkiksi turvemaiden päästöt ja kylmäainevuodot ovat jatkossa mukana laskennassa.  

Valio Carbo® -ympäristölaskurilla laskettu raakamaidon hiilijalanjälki on Carbon Trustin sertifioima. Tämä tarkoittaa sitä, että Valion hiilijalanjälkilaskenta on kolmannen osapuolen varmentama. Vuoden 2024 alusta Carbon Trust velvoittaa yrityksiä lisäämään kaikki maaperäpäästöt hiilijalanjälkilaskentaan, sillä niiden arvioimiseen on nyt olemassa IPCC:n määrittelemä riittävän luotettava tapa. 

”Vaikka laskenta tarkentuu, Valion tavoite hiilineutraalista maidontuotannosta 2035 mennessä säilyy ennallaan. Olemme huomioineet omassa laskennassamme myös maankäytöstä aiheutuvat päästöt jo ennen IPCC:n laskentamallin muuttuneita vaatimuksia. Hiilijalanjälkilaskenta kehittyy ja tarkentuu jatkuvasti, ja se tuo muutoksia myös päästöjen raportointiin. Tällä hetkellä laskenta ei vielä huomioi maaperän hiilensidontaa esimerkiksi monivuotisilla nurmipelloilla . Maitotiloilla tehdyn hiiliviljelyn tuoma ilmastohyöty lisätään laskentaan, kun sille saadaan tieteellisesti riittävän luotettava ja yleisesti hyväksytty laskentatapa”, kertoo kehityspäällikkö Aleksi Astaptsev Valion ilmastotiimistä. 

Hiilijalanjälkilaskenta todentaa ja ohjaa päästövähennyksiä 

Valio on sitoutunut merkittäviin päästövähennyksiin koko tuotantoketjussa maitotilalta kauppaan: päästövähennystavoite maitotilatasolla on 50 %, tehtaiden käyttämän energian osalta 47 % ja maidonkeräilylogistiikan osalta 28 % vuoteen 2030 mennessä vuoden 2019 tasosta. Valion tavoite on tuottaa hiilineutraalia maitoa vuoteen 2035 mennessä. 

Hiilijalanjälkiluku on työväline, jonka avulla Valiolla seurataan onnistumista päästöjen vähentämisessä. Luku ei kuitenkaan välttämättä kerro kovinkaan hyvin yksittäisen tuotteen ilmastovaikutuksista. Absoluuttisen tarkan hiilijalanjäljen selvittämiseksi kaikki päästöt olisi mitattava, mikä ei ole nykytekniikalla mahdollista. Siksi päästöt mallinnetaan mahdollisimman tarkasti yhteisten standardien mukaisesti. 

”Hiilijalanjälkilaskentaa voi tehdä hyvin monella eri tavalla, ja tulos riippuu siitä, millainen laskutapa valitaan. Myös tuotanto-olot tiloilla vaikuttavat maidon hiilijalanjälkeen. Valion meijereihin kuljetetun maidon hiilijalanjälki voi vaihdella välillä 0,5–2 CO2-ekvivalenttia per litra. Teemme laskentaa tarkimmalla mahdollisella tasolla ja jokaisen tilan todellisilla luvuilla sen sijaan, että käyttäisimme kansainvälisiin keskiarvoihin tai arvioihin perustuvia lukuja”, Aleksi Astaptsev havainnollistaa. 

Valion päästövähennystoimilla 10 % pienemmät päästöt 2019–2022

Noin 85–95 prosenttia maitotuotteiden hiilijalanjäljestä muodostuu alkutuotannosta. Siksi maitotiloilla tehtävällä työllä on erityisen tärkeä merkitys. On tärkeää, että myös teollisuuden ja logistiikan päästöjä seurataan ja vähennetään eri tavoin.

”Maitotiloilla on monia keinoja päästöjen leikkaamiseksi. Nurmipellot sitovat metsän tavoin hiiltä, ja hiilensidontaa maaperään voidaan kivennäismailla tehostaa esimerkiksi monilajisten syväjuuristen nurmikasvien avulla. Myös maan kasvukunnon parantaminen tehostaa hiilensidontaa. Muutamme tiloilla muhivan lannan energiaksi. Lannasta saadaan tulevaisuudessa biokaasua, joka korvaa liikenteen fossiilisia polttoaineita. Lisäksi lannan ravinteista tulee vähäpäästöisempiä lannoitteita. Edistämällä lehmien hyvinvointia, kestävyyttä ja terveyttä saadaan myös päästöjä vähentävä vaikutus. Lisäksi lehmien metaanipäästöjä saadaan laskettua ruokintaratkaisuilla. Tavoitteenamme on myös vähentää turvepeltojen päästöjä esimerkiksi erilaisin viljelytekniikoin sekä esimerkiksi ennallistamalla heikkotuottoisia turvepeltoja takaisin kosteikoiksi”, Aleksi Astaptsev kertoo.

Valion Suomen toimintojen kokonaispäästöt (pl. tukkutoiminnot) ovat pienentyneet 10 prosenttia vuoden 2019 lähtötasosta vuoteen 2022. Valio noudattaa kansainvälistä päästölaskennan protokollaa (GHG Protocol) ja päästöraportti on ulkopuolisen toimijan varmentama. Päästövähennyksiä saavutettiin vuosien 2019–2022 aikana Valion omassa toiminnassa (scope 1) -42 % ja Valion ostaman sähkön ja lämmön päästöjen (scope 2) osalta -34 %. Päästöt muualla arvoketjussa (scope 3) laskivat yhteensä -8 %. Tästä vastaanotetun raakamaidon päästövähennys neljässä vuodessa oli -9 % ja logistiikan -20 %. 

”Eloperäisten turvemaiden kasvihuonekaasupäästöissä on valtavan suuri hajonta, jota laskuri ei ota alkuvaiheessa huomioon. Tutkimus ja laskenta ovat kuitenkin ainoat keinot löytää turvepeltojen päästöjä vähentäviä viljelymenetelmiä. Ilman tarkkaa laskentaa ei löydy oikeita toimenpiteitäkään”, Aleksi Astaptsev summaa.