IBS eli ärtyvän suolen oireyhtymä
Kaurapuurosta ja ihmisistä energiaa ammentava ruokafiilistelijä, jonka tavoitteena on juosta aina vain pidemmälle.
Turvottelua, kipua, vuoroin ummetusta ja ripulia. Välillä vatsa voi paremmin, välillä se tuntuu ärtyvän kaikesta. Jos kuvaus kuulostaa tutulta, kyseessä voi olla ärtyvän suolen oireyhtymä.
Ärtyvästä suolesta kärsii yllättävän moni. Ärtyvän suolen oireyhtymä on toiminnallinen vatsavaiva, joka on vaaraton, mutta aiheuttaa siitä kärsivälle paljon harmia.
Mikä on IBS?
IBS (irritable bowel syndrome) eli ärtyvän suolen oireyhtymä on toiminnallinen vatsavaiva, jonka taustalla on usein suolen häiriintynyt liikkuvuus ja kipuherkkyys. IBS-potilailla on toistuvasti vatsakipuja, vatsan turvotusta, ilmavaivoja sekä suolen toimintahäiriöitä, kuten ripulia tai ummetusta. Välillä oireet saattavat olla lievempiä tai niitä ei ole laisinkaan ja välillä niitä on tavallista enemmän.
Ärtyvän suolen oireyhtymä esiintyy noin 10-20 %:lla suomalaisista. Ärtyneen suolen oireyhtymään ei ole parannuskeinoa, mutta oireita voidaan helpottaa yksilöllisillä ruokavaliorajoituksilla sekä muilla elämäntapamuutoksilla. Tarvittaessa yksilöllisesti räätälöidystä FODMAP-ruokavaliosta voi olla hyötyä ärtyvän suolen oireyhtymästä kärsivillä henkilöillä.
Ruokavaliomuutoksilla helpotusta ärtyvän suolen oireyhtymään
Ärtyvän suolen oireyhtymästä kärsivän ruokavalio koostetaan yksilöllisesti ja siinä rajoitetaan vain niitä ruoka-aineita, jotka aiheuttavat oireita. Ruokavalion perustana on syödä säännöllisesti pieniä annoksia sekä välttää runsasrasvaisia ruokia, liukenematonta kuitua, kofeiinia, alkoholia ja voimakkaita mausteita. Ilmavaivoista ja vatsan turvotuksesta kärsivien on hyvä välttää runsaasti kaasua muodostavia ruoka-aineita, kuten kaaleja, herneitä, papuja, sipulia ja omenaa.
Mikäli yllämainitut ruokavaliomuutokset eivät tuo riittävää apua oireisiin, voidaan kokeilla FODMAP-hiilihydraattien välttämistä. FODMAP-hiilihydraatit ovat huonosti ohutsuolesta imeytyviä lyhytketjuisia hiilihydraatteja, joita esiintyy erityisesti kasvikunnan tuotteissa. FODMAP-hiilihydraattien karsiminen ruokavaliosta vähentää kaasun tuottoa suolistossa ja veden sitoutumista ulosteeseen. Näin suolen venytys vähenee ja siitä aiheutuva kipu helpottuu, turvotus laskee ja ummetus tai ripuli vähenevät.
FODMAP-hiilihydraattien rajoittamisesta on todettu olevan hyötyä etenkin niille, joilla hankalimpina IBS-oireina ovat vatsan turvotus, ilmavaivat, vatsakipu ja ripuli. Tällöin suositellaan alkuun 4-6 viikon tiukkaa FODMAP-ruokavaliota, jossa vältetään FODMAP-hiilihydraatteja. Alun jälkeen voidaan tavallisesti osa ruoka-aineista ottaa vähitellen takaisin lautaselle. Jos vältettäviä ruoka-aineita jää ruokavalioon paljon, kannattaa riittävän monipuolinen ruokavalio suunnitella yhdessä laillistetun ravitsemusterapeutin kanssa. Lue lisää FODMAP-ruokavaliosta sivuiltamme.
Osa IBS-oireista kärsivistä sietää FODMAP-hiilihydraatteja pieninä annoksina ja lisäksi on yksilöllistä mitkä FODMAP-hiilihydraatit aiheuttavat oireita. Ruokavaliomuutosten lisäksi myös muilla elämäntavoilla, kuten liikunnalla, stressillä, tupakoinnilla ja unella on usein vaikutusta oirekuvaan.
FODMAP-hiilihydraatteja ei tule välttää turhaan
Huonosti toteutettuna ja turhan rajoittuneena FODMAP-ruokavalio voi kaventaa monipuolista ruokavaliota ja jopa altistaa liian vähäiselle ravintoaineiden saannille. Tämän vuoksi etenkin vaikeissa tilanteissa olisi tärkeää kääntyä asiaan perehtyneen ravitsemusterapeutin puoleen ruokavaliota suunniteltaessa.
Terveillä henkilöillä FODMAP-hiilihydraatit aiheuttavat harvoin hankalia tai elämää rajoittavia oireita, eikä FODMAP-hiilihydraattien välttämiselle ole perusteita, jos niistä ei saa oireita. Vielä ei ole varmaa, miten FODMAP-hiilihydraattien rajoittaminen vaikuttaa esimerkiksi suoliston mikrobistoon, joten tarpeettomasti ruokavaliota ei ole syytä rajoittaa.
Lue lisää ärtyvän suolen oireyhtymän ravitsemushoidosta Valtion ravitsemusneuvottelukunnan sekä Terveyden ja Hyvinvoinninlaitoksen julkaisemasta Ravitsemushoitosuosituksesta.