Ilmastoruokaa terveellisesti

Monipuolisesti ja runsaasti kasviperäisiä ja kohtuullisesti eläinkunnan tuotteita sisältävä ruokavalio voi olla sekä ilmastoystävällinen että terveellinen. Runsaasti tärkeitä ravintoaineita sisältävät maitotuotteet istuvat erinomaisesti vastuulliseen ja ravitsemussuositusten mukaiseen ruokavalioon.

Ruoan vastuullisuus kiinnostaa kuluttajia yhä enemmän. Ilmastovaikutukset ovat tuoneet oman painonsa vastuullisen ruokavalion koostamiseen. Jatkuva mietintä yksittäisten tuotevalintojen välillä on kuitenkin hankalaa ja aikaa vievää, ja lopputulos voi olla ilmaston kannalta heikompi kuin suuria linjoja noudattamalla. Kun koostetaan ravitsemussuositusten mukainen, monipuolinen kasvipainotteinen ruokavalio, siitä muodostuu tutkimusten mukaan sekä terveyden että ilmaston kannalta edullinen.

Enemmän kasviksia ja kalaa

Kasviksissa on järkevää huomioida satokauden mukaiset tuotteet ja suosia talvella juureksia. Lähiruoka on hyvä valinta, kunhan sitä ei lähdetä autolla erikseen hakemaan tuottajalta. Sen sijaan talvella lämpimässä ilmastossa avomaalla kasvatetut kasvikset – laivalla Suomeen tuotuina – voivat olla ilmaston muutoksen torjumisen kannalta kotimaisia vaihtoehtoja parempia. Isojen elintarvike-erien kuljetus ei nimittäin lisää ilmastokuormaa oleellisesti.

Kasvattamalla kalan osuutta ruokavaliossa toteutetaan sekä terveyden että ilmastoystävällisyyden tavoitetta, varsinkin lähialueiden pikkukalalla. Luonnonvarakeskuksen (Luken) ja Suomen ympäristökeskuksen (SYKEn) yhteistyönä syntyneen Ruokaminimihankkeen tulosten perusteella on oletettavaa, että ravitsemussuosituksien seuraavassa päivityksessä kala ja kasvikunnan tuotteet saavat suuremman merkityksen.

Maitotuotteilla ravitsevaa ilmastoruokaa

Vähärasvaiset ja rasvattomat maitotuotteet kuuluvat terveyttä edistävään ruokavalioon; ravitsemussuosituksethan nimenomaan perustuvat laajaan tutkimusnäyttöön ravitsemuksen ja terveyden yhteydestä. Maitotuotteiden ilmastovaikutus on hyvin kohtuullinen; niistä saatavaan energiaan suhteutettuna se on keskimäärin jopa pienempi kuin hedelmien ja kasvisten (Vieux ym. 2013).

Ravintoaineita maitotuotteista tulee reilusti. Esimerkiksi juusto on tiiviste, joten pienenkin määrän nauttimalla saa suuren määrän ravintoaineita. Lisäksi maidontuotannon ilmastokestävyyden hyväksi tehdään paljon töitä, ja siksi hiilijalanjälki tulee työn edistyessä entisestään pienenemään.

Planetaarinen ruokavalio

Kansainvälinen tutkijaryhmä on koostanut terveyttä ja kestävyyttä edistävän ruokavalion, jossa eri ruoka-aineryhmille on annettu vaihteluvälit (Willet ym. 2019). Maitotuotteita tähän planetaariseen ruokavalioon voi sisältyä puolikin litraa päivässä. Selvästi pienemmällä maitotuotemäärällä jodin, D-vitamiinin ja kalsiumin saanti saattaa jäädä suosituksia vähäisemmäksi.

Toimenpiteitä tarvitaan monella saralla

Merkittäviä positiivisia ilmastovaikutuksia saadaan hävikkiä vähentämällä: ruokahävikki Suomessa vastaa 300 000 henkilöauton vuosittaista päästöä! Vähentämisessä toimisivat tehokkaasti ainakin maistuva ruoka ja sopivat annoskoot.