Kalle Koivunen pienentää tilansa hiilijalanjälkeä Hiilineutraali maitotila -pilotissa: ”Haluan saada ilmastotyön tulokset esiin”

Virroilla syksyn sadonkorjuu on kiireisimmillään. Kalle Koivunen urakoi lähitilalla rehunkorjuussa ja vie heinää silppuria varten karheeseen. Kotona maatalousyhtymä Tulimaidon tilalla hänellä on 150 lypsävää ja 100-päinen nuorkarja.

Koivunen on vastannut tilasta vuodesta 2022 alkaen. Nuorena tilallisena hänelle on tärkeää varmistaa maidontuotannon tulevaisuus ja löytää keinoja, joilla tilan tuotantoa voi kehittää yhä vastuullisemmaksi.

Tulimaito on yksi neljästä viisivuotiseen Valion Hiilineutraali maitotila -pilottiin osallistuvasta tilasta. Pilotissa testataan käytännössä, kuinka erilaisia ilmastotoimia voi toteuttaa maatilan arjessa, miten  ilmastotoimet vaikuttavat päästöjen vähentämiseen sekä mitkä ovat niiden kustannusvaikutukset ja -hyödyt. Tavoitteena on saada nollattua maidontuotannon hiilipäästöt.

”Haluan kehittää asioita enkä jäädä paikoilleni. Aika usein tuntuu, että tuottajia syyllistetään ilmastoasioissa. Haluan osoittaa, että teemme työtä vastuullisen maidontuotannon eteen ja odotan, että pilotti tuo lisää konkretiaa ja uusia keinoja tilan hiilijalanjäljen pienentämiseksi.”

Onnistumiset vahvistavat motivaatiota

Koivusta innostaa pilotin kunnianhimoinen tavoite eli tilan maidontuotannon saaminen hiilineutraaliksi viiden vuoden aikana. Valion tavoitteena on saada koko maitoketju hilineutraaliksi vuoteen 2035 mennessä. Koivusen odotuksena on, että hiilineutraalista maidosta ja siitä jalostetuista tuotteista saisi parempaa hintaa.

”Investoinnit vievät aina rahaa tai ainakin työaikaa. Tietysti luonnon monimuotoisuuden kehittäminen on merkityksellistä jo sellaisenaan, mutta tilalliselle taloudellinen tulos on tärkeä asia.”

Koivusen mielestä pilottiin osallistuminen tuo uutta intoa omaan työhön.

”Välillä voi toki tulla vastaan epäonnistumisiakin, mutta uskon pilotin tuovan paljon onnistumisen kokemuksia. Ne lisäävät motivaatiota ja luottamusta tulevaisuuteen.”

Lisää tietoa pellon hiilensidonnasta

Tulimaidon tilan hiilijalanjälkeä on seurattu Valio Carbo -ympäristölaskurilla vuodesta 2019 alkaen. Tilan raakamaidon hiilijalanjälki oli viime vuoden mittauksissa 0,74 CO2e/kg EKM. Valiolaisten tilojen keskiarvo on 1,2 CO2e/kg EKM. Maailmanlaajuinen keskiarvo on valiolaisiin tiloihin nähden yli kaksinkertainen.

Koivunen kertoo tilan tehneen jo pitkään hiiliviljelyä, jossa oikeanlaisten viljelymenetelmien ja kasvivalintojen avulla hiiltä saadaan sidottua maaperään.

”Eläimiä on jalostettu kestävämmiksi, tuottavammiksi ja terveemmiksi. Separoimme lietelannan, jotta siitä saadaan kuiviketta, emmekä käytä turvetta kuivikkeena. Käytämme ruokintaratkaisua, joka tutkimusten mukaan vähentää lehmän ruoansulatuksessa syntyvän metaanin määrää jopa 30 prosenttia.”

Peltoviljelyssä lisätään luonnon monimuotoisuuttta monin eri tavoin kuten kukkapeltojen ja laidunnuksen avulla. Aurinkopaneelihanke tilan sähköntuotantoon on käynnissä.

”Yhdellä koelohkolla otetaan maasta hiiliinäytteitä. Niiden avulla voi mitata, paljonko hiiltä sitoutuu nurmipeltolohkoon. Juuri pellosta tarvitsemme lisää tietoa, sillä hiilensidonta tapahtuu monilajisessa nurmipellossa”, Kalle Koivunen sanoo.

Näitä ilmastotoimia tehty tai tehdään

• Hiiliviljely
• Eläinten jalostaminen kestävämmiksi, tuottavammiksi ja terveemmiksi
• Aurinkopaneelihanke meneillään sähköntuotantoon
• Metaanintuotantoa vähentävä ruokintaratkaisu. Tutkimusten mukaan se vähentää lehmän ruoansulatuksessa syntyvän metaanin määrää 20-30 prosenttia
• Lietelanta separoidaan ja siitä saadaan kuiviketta. Turvetta ei käytetä kuivikkeena
• Luonnon monimuotoisuutta lisätään peltoviljelyssä eri toimenpiteillä
• Laidunnus
• Koelohkolla otetaan hiilinäytteitä ja mitataan hiilen sitoutumista