Kolesteroli kohdalleen
Kohonnut veren kolesterolipitoisuus on valtimosairauksien suurimpia vaaratekijöitä. Omaan kolesterolitasoonsa voi kuitenkin vaikuttaa suotuisasti elämäntavoilla, esimerkiksi oikealla ruokavaliolla ja säännöllisellä liikunnalla.
Mitä kolesteroli on?
Kolesteroli on elimistölle välttämätön rasva-aine, jonka tärkein tehtävä elimistössä on solukalvojen rakenteen ja toiminnan säätely. Lisäksi elimistö tarvitsee kolesterolia muun muassa D-vitamiinin, sappihappojen ja monien hormonien tuotantoon. Elimistö itse tuottaa suurimman osan kolesterolista maksassa, lisäksi sitä saadaan ruoasta.
Kolesteroli on haitallista, jos sitä on verenkierrossa liikaa. Liika kolesteroli tunkeutuu valtimoiden seinämiin ja ahtauttaa verisuonia. Veren suuri kolesterolipitoisuus onkin valtimotautien suurimpia vaaratekijöitä. Sairastumisen vaaraa lisäävät myös kohonnut verenpaine, diabetes, tupakointi, ylipaino ja vähäinen liikunta.
Koska kolesteroli on rasvan kaltainen aine, se ei liukene veteen. Veressä kolesteroli kulkeekin sitoutuneena kuljetusproteiinien (lipoproteiinien) sisään. Kolesterolin kuljetusproteiineja on kahdenlaisia: LDL ja HDL. Näistä LDL kuljettaa kolesterolia valtimoiden seinämiin ja ahtauttaa verisuonia. Siten suuri LDL-kolesterolipitoisuus lisää valtimotaudin vaaraa. HDL puolestaan kuljettaa kolesterolia pois valtimoista eli mitä suurempi HDL-kolesterolipitoisuus veressä, sitä parempi. Kolesterolimittauksissa ilmoitetaan myös veren triglyseridiarvo. Suuri triglyseridipitoisuus lisää veren hyytymäalttiutta ja nopeuttaa valtimoiden ahtautumista.
Kolesteroliarvot eivät näy ulospäin, vaan ne täytyy mitata. Terveillä ihmisillä tavoitearvot ovat:
Tutkimus | Suositusarvo (mmol/l) |
---|---|
Kokonaiskolesteroli | alle 5,0 |
LDL-kolesteroli (”huono”) | alle 3,0 |
HDL-kolesteroli (”hyvä”) | naisilla yli 1,2 miehillä yli 1,0 |
Triglyseridit | alle 1,7 |