Kotimaisen metsämarjan matkassa

Tavoitteena hyvät ansiot poimijoille

Polarican marjanpoimijat viettävät marjojen satosesongin Suomessa ja palaavat sitten kotiinsa Thaimaahan. Marjanpoimijat ovat tyypillisesti esimerkiksi maanviljelijöitä. Suomen satosesonki osuu thaimaalaiseen sadekauteen, jolloin omille maille ei pääse.

”Haluamme varmistaa marjanpoimijoiden oikeudenmukaisen kohtelun ja hyvät työolot. Siksi olemme luoneet vastuullisen marjanpoiminnan periaatteet”, Polarican toimitusjohtaja Jukka Kristo kertoo.

Poimijoiden käteen jäävä keskiansio marjanpoimintasesongista vastaa heidän vuosiansioitaan kotimaassa. Poimijoiksi hakeutuvat saavat kotimaassaan kattavat ennakkotiedot ja koulutuksen marjanpoimintaan, joten he tietävät tarkasti, millaiseen työhön ovat Suomeen tulossa. Polaricalle marjoja keräävät poimijat ovat yleensä kokeneita, ja poimijakunnissa on vain 10-20 % ensikertalaisia.

”Kartoitamme poimijaksi hakevien tilanteen ja odotukset ennakkokyselyllä tarkasti. Myös Suomessa olen heidän käytettävissään, jos heillä on kysymyksiä tai palautetta. Heillä on mahdollisuus myös ilmoittaa mistä tahansa ongelmista nopeasti ja omalla äidinkielellään suoraan mobiiliapplikaatiolla”, Kalyakorn Phongphit kertoo.

Poimintakaudella haasteita voivat aiheuttaa esimerkiksi majoituksen ja ajoneuvojen ongelmat ja kohtaamiset paikallisten kanssa. Ismo Pasanen ja Kalyakorn Phongphit saavat applikaation kautta tilanteista nopeasti tiedon, ja näin ne voidaan ratkaista onnistuneesti, eikä poimijoiden tarvitse itse yrittää selvitellä vaikkapa autossa ilmennyttä vikaa ilman suomen kielen taitoa. Poimijoiden tukena on myös kattava käsikirja, joka uudistetaan vuosittain. Siinä on kuvattu työtehtävät, asumisjärjestelyt sekä Suomessa oleskelun perusasiat, kuten keskeiset liikennesäännöt ja yleinen hätänumero.

Metsästä pakastimeen

Poimijat yöpyvät marjamaiden lähettyvillä sijaitsevien lomakylien mökeissä. Heillä on käytössään omat pesutilat, keittiö ja ruokailutila. Illan hämärtyessä lomakylän pihaan alkaa saapua poimijakuntien autoja. Pakettiautot ja peräkärryt ovat täynnä marjalavoja. Alkaa päivän saaliin punnitus.

Marjojen vastaanottopisteellä on kuvalliset ohjeistukset siitä, miten marjojen vastaanotto tapahtuu ja miten esimerkiksi turvallisuus ja hygienia huomioidaan. Poimijoilla on QR-koodillinen, kuvallinen henkilökortti. Heidän päivän poimintasaaliinsa punnitaan ja kirjataan poimintakirjanpitoon. Poimijat saavat jokaisesta merkinnästä kuitin itselleen, ja koko ajan toimitaan heidän äidinkielellään.

Marjat luokitellaan vielä eri laatuluokkiin. Parhaimman laatuluokituksen marjassa on kaunis, samettimainen vahapinta. Niitä voi käyttää kokonaisena ja näkyvänä marjana. Heikompilaatuiset, pienet ja tummansiniset marjat antavat mahtavan makunsa ja värinsä esimerkiksi hilloihin, täytteisiin ja mehuihin. Poimintapaikalta marjat kuljetetaan Polaricalle. Siellä ne pakastetaan roskineen ja puhdistetaan vasta sen jälkeen.

”Tuore mustikka on kuin vesi-ilmapallo, kestää huonosti käsittelyä. Pakastetusta marjasta lehdet ja neulaset on helpompi puhdistaa ja lisäksi ne estävät marjojen tarttumisen toisiinsa pakastuksen yhteydessä”, Jukka Kristo kertoo.

Kuva: Ismo Pasanen / Polarica

Modernit menetelmät käytössä

Suomalaisessa kesäillassa sekoittuvat marjojen makean metsäinen tuoksu ja jotain eksoottisempaa: poimijoiden päivällinen valmistuu ihan pian, ja sen valmistaa thaimaalainen kokki. Menussa on monipuolisesti poimijoille tuttuja ja mieluisia paikallisia makuja.

Päivisin leirillä ei tapahdu paljoakaan, sillä poimintapäivä kestää niin kauan kuin päivänvaloa riittää. Poimijat lähtevät liikkeelle aamiaisen jälkeen heti päivän sarastaessa eväät mukanaan ja pitävät taukoja oman harkintansa mukaan poimintapäivän aikana. Poimijat myös päättävät itse, pitävätkö he välissä vapaapäiviä, jolloin he jäävät majoituskohteeseen. Kaiken kaikkiaan poimintamatkat Suomeen kestävät useita kuukausia.

”Mobiiliapplikaatio on todella kätevä tapa pitää yhteyksiä ja koordinoida työtä. Eihän paperikarttoja edes enää ole saatavilla, eivätkä kaikki pienemmät metsätiet edes löydy niiltä. Poimijat voivat olla päivän aikana myös toisiinsa yhteydessä. Tulevaisuudessa voimme siirtyä esimerkiksi marjojen vastaanottamisessa tulostetuista vastaanottokuiteista kokonaan sähköiseen palveluun poimijoille”, Kalyakorn Phongphit sanoo.

”Thaimaalaiset poimijat, jotka marjoja meille kerääjät ovat saaneet hyvät ennakkotiedot ja koulutuksen, joten he ovat osaavia ja motivoituneita työssään. Teollisuudelle ulkomaalaisten poimijoiden panos luonnosta saatavien raaka-aineiden talteenotossa on ensiarvoisen tärkeää.

Suomen teollisuuden käyttämistä luonnonmarjoista noin 90 % on ulkomaalaisten marjanpoimijoiden poimimia. Vastaava luku Ruotsissa on jo yli 95 %”, Jukka Kristo kertoo.

Valio suhtautuu vakavasti ihmisoikeuksiin

28.10.2022

Raaka-aineiden toimittajien vastuullisuus on Valiolle erittäin tärkeää, emmekä hyväksy toimitusketjussamme minkäänlaisia ihmisoikeusrikkomuksia. Edellytämme kaikilta toimittajiltamme sitoutumista Valion eettisiin toimintaperiaatteisiin (toimittajien ja jakelijoiden Code of Conduct).

Olemme tietoisia marjanpoiminta-alaan liittyvistä ihmisoikeusriskeistä ja suhtaudumme vakavasti Polaricaa koskevaan rikostutkintaan. On erittäin tärkeää, että kaikki ihmiskauppaepäilyt selvitetään ja rikosepäilyt tutkitaan, jotta voimme varmistua koko hankintaketjun sitoutumisesta vastuulliseen toimintaan. Tuomitsemme kaikenlaiset ihmisoikeusrikkomukset jyrkästi ja seuraamme tilanteen edistymistä tarkasti. Teemme päätökset jatkosta, kun lisätietoa on saatavilla.