Kuusi myyttiä luomusta – mikä pitää paikkansa?
Mirva Tollet toimii Valiossa Juomat-tulosyksikössä Maitojen kategoriapäällikkönä.
Onko luomu terveellisempää tai onko luomutuotanto ympäristöystävällisempää? Luomuun liittyy väitteitä ja uskomuksia, joten selvitimme asiantuntijoiden kanssa, mitkä niistä pitävät paikkansa, ja mitkä eivät.
1. Luomutuotanto on eläinystävällisempää kuin tavallinen tuotanto.
Kyllä.
Luomu on eläimille parempi vaihtoehto kuin tavanomainen tuotanto. Keskeisimmät eläinten hyvinvointiin liittyvät erot luomun ja tavallisen tuotannon välillä ovat eläinten suurempi käytössä oleva tila sekä mahdollisuus ulkoiluun talvisin ja laiduntaminen kesäisin. Toisaalta nämä tekijät toteutuvat usein myös muilla kuin luomutiloilla.
Kaikki Valio Luomu™ lehmät elävät pihattonavetoissa, joissa ne saavat liikkua vapaasti ja viettää aikaa laumassa. Kesäisin luomulehmät laiduntavat, mikä yhdessä luomuviljelyn monipuolisen viljelykierron kanssa lisää luonnon monimuotoisuutta.
Vuoden 2021 alusta kaikki 4 300 Valion maitotilaa, luomutilat ja kaikki muutkin tilat, sitoutuvat Valion vastuullisuuskriteereihin. Jokaiselle Valiolle maitoa toimittavalle maitotilalle maksetaan nyt vastuullisuuslisää kaksi senttiä litralta. Kriteerien täyttäminen edellyttää tilalta muun muassa lehmien suunnitelmallista terveydenhuoltoa ja hyvinvoinnin systemaattista seurantaa.
Luomutilojen siirtyessä luomutuotannon piiriin niihin tehdään alkutarkastus, jonka jälkeen tiloilla tehdään luomutarkastus joka vuosi. Luomutiloja siis valvotaan keskimääräistä tarkemmin. Luomulehmienkin hyvinvoinnissa on vielä kehittämistä, ja Valio tekee jatkuvasti työtä eläinten hyvinvoinnin eteen.
2. Luomutuotanto on ympäristön kannalta kestävämpää kuin tavallinen tuotanto.
Kyllä ja ei.
Tutkimusta luomutuotannon kestävyydestä ei vielä ole riittävästi, mutta tämänhetkisten tutkimusten valossa luomu ei automaattisesti ole ympäristölle kestävämpi vaihtoehto. Luomuhehtaari tuottaa vähemmän päästöjä vesistöihin, mutta kun asiaa tarkastellaan tuotettuun kilomäärään nähden, edut häviävät, tai kääntyvät päinvastaisiksi. Luomusatojen koko vaihtelee, mutta on useimmiten noin 30–50 % pienempi tavanomaiseen verrattuna.
Toisaalta luomuviljelystä päätyy vähemmän torjunta-aineita luontoon. Lisäksi luomu on maaperän kasvukunnon kannalta parempi, kun maassa on parempi orgaanisen aineksen määrä. On myös viitteitä siitä, että vähemmän intensiivisessä luomuviljelyssä varastoituisi enemmän hiiltä maaperään kuin tavallisessa tuotannossa. Jos tämä pitää paikkansa, saattavat myös hiilijalanjälkitulokset kääntyä entisestään luomun eduksi.
Yhdeksi kiistattomaksi ja paljon tutkituksi luomun eduksi nousee luonnon monimuotoisuudelle koituvat hyödyt. Luomupellolla viihtyy enemmän lajeja kuin tavanomaisella. Luomuun olennaisesti kuuluva eloperäisen aineksen kierrätys ja monipuolinen viljelykierto luovat edellytyksiä myös maatalouden vesistö- ja ilmastopäästöjen hillitsemiseksi.
