Lapset ja nuoret

Lasten erityisruokavaliot ja allergiat

Päivi Pitkänen

ETM, ravitsemusasiantuntija

Ulkoilusta ja retkeilystä innostuva herkuttelija, jonka parhaat hetket vietetään yhdessä pöydässä.

14. toukokuuta 2020

Allergiaruokavalioita ja muita erityisruokavalioita noudatetaan entistä enemmän, myös lapsilla. Erityisruokavalion tarpeellisuus on hyvä varmistaa, jottei ruoka-aineita rajoiteta turhaan. Lapsilla ruokavalion monipuolisuus on erityisen tärkeää, eivätkä kaikki erityisruokavaliot sovellu lapsille laisinkaan.

Maitoallergia lapsilla

Pienillä lapsilla lehmän maidosta aiheutuvat oireet johtuvat tyypillisesti maidon sisältämästä proteiinista. Tällöin puhutaan maitoallergiasta. Kouluiästä lähtien tavanomaisimmat maitotuotteiden aiheuttamat vatsavaivat johtuvat maidon sokerista laktoosista, jolloin kyseessä on laktoosi-intoleranssi. Voimakkaasti lehmänmaidon proteiineihin reagoiva vauva voi saada allergiaoireita myös äidin ruokavalion kautta äidinmaidosta. Maitoallergisen lapsen (ja imettävän äidin) ruokavaliosta karsitaan pois kaikki maitovalmisteet sen jälkeen, kun allergia on todettu lääkärissä. Omin päin välttämisruokavalioon ei kannata ryhtyä, sillä vaarana on ruokavalion yksipuolistuminen ja riittämätön ravintoaineiden saanti. Maitoallergiaepäilyssä tulee aina kääntyä lääkärin puoleen.

Laktoosi-intoleranssi lapsilla

Jos maito alkaa aiheuttaa oireita vasta kouluiässä, kyseessä on tavallisesti laktoosi-intoleranssi.Tällöin maitosokeri eli laktoosi ei pilkkoudu elimistössä, sillä sitä pilkkovan laktaasientsyymin erittyminen suolistossa on vähentynyt tai loppunut kokonaan. Laktoosi-intoleranssin tyypillisiä oireita ovat vatsaoireet: turvotus, ilmavaivat, vatsan löysyys ja vatsakipu. Laktoosi-intoleranssissa maitovalmisteiden käyttöä ei tarvitse eikä kannatakaan rajoittaa vaan oireet välttää noudattamalla laktoositonta ruokavaliota. Monista erityyppisistä maitotuotteista löytyy nykyisin myös laktoositon vaihtoehto.

Gluteeniton ruokavalio lapsilla

Keliakiassa suolisto ei siedä viljan (vehnä, ruis, ohra) sisältämää gluteenia, mikä aiheuttaa suolen limakalvon vaurioitumisen. Tällöin ravintoaineiden imeytyminen heikkenee. Keliakia voidaankin lapsilla havaita esimerkiksi huonosta painon kehityksestä ja vatsavaivoista. Keliakian hoitokeinona ruokavaliosta poistetaan kaikki gluteenia sisältävät ruoka-aineet ja korvataan ne gluteenittomilla vaihtoehdoilla.

Uusimpien suosituksien mukaan gluteeniton kaura sopii myös lapsikeliaakikon ruokavalioon. Kaura saattaa silti osalle keliaakikoista aiheuttaa jonkinlaisia oireita, vaikka se ei suolinukkavauriota aiheuttaisikaan. Tästä syystä kauran käyttö on hyvä aloittaa vähitellen ja pieninä annoksina.

Lapset ja nuoret

Lasten kasvisruokavaliot

Janita Bergström

21.03.2022

Vähähiilihydraattinen ruokavalio eli karppaus ei sovi lapsille

Vähähiilihydraattinen ruokavalio ei ole lapsille suositeltavaa. Kun ruokavalion hiilihydraattien määrää vähennetään, muuttuu usein myös elimistölle tärkeiden vitamiinien ja kivennäisaineiden saanti. Lapselle hiilihydraatit ovat myös tärkeä energian lähde. Lasten vähähiilihydraattisesta ruokavaliosta on vain vähän tutkimustietoa, joten sen vaikutuksia normaaliin kasvuun ja kehitykseen ei voida aukottomasti arvioida. Järkevää hiilihydraattien lähteiden tarkastelua suositellaan toki kaikille: ”höttöhiilihydraatit” kannattaa vaihtaa hedelmiin, marjoihin, vihanneksiin ja täysjyväviljatuotteisiin.

Ruoka-allergiat: yleisimmät allergiaoireiden aiheuttajat lapsilla

Vaikka ruoka-allergioita epäillään lähes joka kolmannella lapsella, harvemmin on kuitenkaan kyse allergiasta. Minkään ruoka-aineen, edes niin sanottujen yleisesti allergisoivien ruoka-aineiden, välttämisen tai aloittamisen lykkäämisen ei katsota vähentävän allergian ilmaantumista edes riskiryhmään kuuluvilla lapsilla.

Yleisimpiä pikkulasten ruoka-allergioiden aiheuttajia ovat maito, viljat, kananmuna ja kala. Kuitenkin myös muut ruoka-aineet voivat aiheuttaa allergisia reaktioita, ja monien lähipiiristä löytyykin varmasti juureksille, mausteille, pähkinöille tai äyriäisille allergisia ihmisiä.

Ruoka-allergioiden alkamisikä ja oireet

Tietyt ruoka-aineet aiheuttavat pienille lapsille aikuisia herkemmin allergiaa tai yliherkkyyttä, sillä pienen lapsen suolisto ei vielä ole kehittynyt käsittelemään kaikkia ruoka-aineita aikuisen tavoin. Useimmilla lapsilla ruoka-aineisiin liittyvät allergiaoireet kuitenkin vähenevät 2–3 vuoden iässä tai ne voivat loppua kokonaan. Allergia voi kuitenkin olla myös elinikäinen: esimerkiksi äyriäis-, kala- tai kananmuna-allergia voi säilyä pitkään.

Ruoka-allergiat voivat aiheuttaa monenlaisia oireita. Yleisimpiin oireisiin kuuluvat ihottuma tai suun ympärille ilmestyvä kutiseva punoitus. Myös suun kutina, ripuli, oksentelu, vatsakipu tai ilmavaivat voivat viitata allergiaan. Lapsen kasvaessa oireet muuttuvat: vatsakipu voi ilmaantua hitaammin tai allergia voi aiheuttaa äkillistä ripulia tai ummetusta. Pieni punoitus tai muutama näppylä suun ympärillä tietyn ruoka-aineen nauttimisen jälkeen saattaa viitata myös muunlaiseen yliherkkyyteen kuin allergiaan. Lievä yliherkkyys uutta ruoka-ainetta kohtaan saattaa hävitä usein jopa lyhyenkin ajan kuluessa.

Allergiaoireet ilmaantuvat useimmiten muutamien päivien tai viikkojen jälkeen, kun kyseinen ruoka-aine on lisätty vauvan ruokavalioon. Ei kuitenkaan ole mahdotonta, että oireet ilmenevät jo rintaruokinnan aikana tai ihan ensimmäisen syöttökerran jälkeen. Allergiaoireet häviävät nopeasti sen jälkeen, kun kyseinen ruoka-aine on poistettu ruokavaliosta.

”Pieni lapsi on kaikkein herkin ravintoaineiden puutoksille. Nykyisten ravitsemussuosituksien mukainen ruokavalio takaa sen, että lapsi kasvaa tasaisesti ja saa riittävästi kasvuun tarvittavia ravintoaineita.”