Ravinnoksi oman tilan luomurehua
Luomulehmät syövät luomusääntöjen mukaan tuotettua rehua. Suomessa lehmien tärkeintä ravintoa on tilalla kasvava nurmi eli heinä. Sitä luomulehmät syövät kesällä tuoreena laitumelta ja talvella säilöttynä. Soijaa valiolaisten tilojen lehmät eivät syö ollenkaan.
Luomulehmien ruokinta perustuu mahdollisimman paljon laiduntamiseen ja hyvälaatuiseen säilörehuun sekä kotimaiseen luomuviljaan, kuten kauraan. Lisäksi rehuna käytetään luomurypsiä tai -rapsia. Maitotilalla usein viljeltyjä kasveja ovat apilat, herne, härkäpapu, sinimailanen ja virnat. Palkokasvien valkuaispitoisuus on usein korkea, ja siksi ne ovat olennainen osa luomutilan lehmien ruokintaa. Luonnonmukaisessa kasvinviljelyssä käytetään siemenseoksia, minkä vuoksi luonnonmukaisesti viljellyt pellot ovat usein kasvilajistoltaan rikkaampia kuin tavanomaisesti viljellyt pellot.
Luomulehmät syövät pääosin oman tilan rehua. Edellytys on, että vähintään 60 prosenttia rehusta on omalla tilalla viljeltyä. Me Valiolla suosittelemme, että luomutiloillamme käytettäisiin vain kotimaista rehua.
Luomurehu viljellään luonnonmukaisesti. Sen viljelyssä ei ole käytetty kasvintorjunta-aineita tai keinotekoisia lannoitteita. Keinolannoitteiden sijaan lannoituksessa käytetään karjanlantaa, biologista typensidontaa sekä viherlannoitusta. Kasvitauteja ja -tuholaisia vastaan käytetään esimerkiksi suunnitelmallista viljelykiertoa, viljelytekniikkaa ja taudinkestäviä kasvilajikkeita.
Vasikalle täysmaitoa vähintään kolmen kuukauden ikäiseksi
Heti vasikan synnyttyä emä nuolee tämän kuivaksi ja vasikka saa imeä emästään ternimaitoa. Suosituksemme on, että jokaisen poikivan lehmän ternimaidon vasta-ainepitoisuus tutkitaan. Näin voidaan varmistua siitä, että vasikka saa riittävästi vasta-aineita. Jos oman emän ternimaidossa ei ole riittävästi vasta-aineita, on järkevää antaa vasikalle toisesta emästä lypsettyä, hyvälaatuista ternimaitoa.
Luomutilalla vasikka on emänsä kanssa tavallisesti yhdestä seitsemään vuorokautta. Sen jälkeen vasikka vieroitetaan emästään, ja se siirtyy ikäistensä lajitoverien seuraan. Vieroitusajat vaihtelevat tiloittain.
Joillain tiloilla vasikka ja emä ovat yhdessä koko vasikan juottokauden ajan, tai vasikoita hoitajana on ns ”imettäjälehmä”. Pitemmän vierihoidon toteutusmahdollisuuksia tutkitaan yhteistyössä Luonnonvarakeskuksen ja Helsingin yliopiston kanssa. Pyrimme edistämään pidempää vierihoitoa kun saamme lisää tietoa tavoista toteuttaa sitä turvallisesti ja käytännöllisesti erilaisilla tiloilla.
Ennaltaehkäisevä terveydenhuolto tärkeää
Luomussa, kuten tavallisessakin maidontuotannossa, panostetaan ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon. Tästä huolimatta kaikkia sairastumisia ei pystytä ennalta ehkäisemään, ja niinpä luomueläimiä hoidetaan samoilla lääkkeillä ja menetelmillä kuin tavanomaisilla tiloilla. Antibiootteja voidaan käyttää tarvittaessa, ja tarpeetonta lääkitystä vältetään.
Elintarvikkeiden valmistukseen käytettävässä maidossa ei koskaan ole lääkejäämiä, koska lääkityksen jälkeen noudatetaan varoaikaa, jonka aikana lääke poistuu lehmän elimistöstä. Varoaikana maitoa ei käytetä elintarvikkeiden valmistukseen. Lääkitysten varoajat ovat luomutuotannossa pidemmät kuin tavanomaisessa maidontuotannossa. Valiolainen vaatimus sekä tavanomaisilla että luomutiloilla on, että maitotilayrittäjä testaa jokaisen lääkityn lehmän varoajan päätyttyä. Maidon keräilyn yhteydessä jokaiselta tilata otetaan näyte, joka tutkitaan tarvittaessa antibioottijäämien varalta. Tämän lisäksi jokainen maitoauton kuorma tutkitaan meijerissä ennen maidon siirtämistä siiloihin. Näin varmistutaan, että elintarvikkeissa käytettävä maito on varmasti puhdasta.
