Maito osana ilmastokestävää ruokavaliota

Keskustelu maidon ympärillä käy vilkkaana. Me tunnemme oman toimintamme ympäristövaikutukset ja haluamme olla osa ratkaisua. Kerron miten aiomme nollata maidon hiilijalanjäljen vuoteen 2035 mennessä. Tavoite on erittäin kunnianhimoinen, mutta mahdollinen saavuttaa yhteistyöllä.

Soijaton maidontuotanto on ainutlaatuista

Ruokakeskustelussa unohtuu välillä se, että Suomessa maitoa tuotetaan aika eri tavalla kuin monessa muussa maassa. Meillä lehmien ravinto koostuu pääosin nurmesta ja sitä täydennetään kotimaisilla viljoilla sekä esimerkiksi rypsi- ja rapsiöljyn tuotannossa ylijäävillä kasvin osilla. Soijaton ruokinta on maailman mittakaavassa ainutlaatuista ja hidastaa ilmastonmuutosta, sillä soijan viljelyn alta hakataan maailman hiilivarastona toimivia sademetsiä.

Kesällä iso osa lehmistä saa rehun suoraan laitumelta: esimerkiksi niin sanotussa rotaatiolaidunnuksessa lehmät syövät pellon yhtä nurkkausta päivän tai pari ja siirtyvät sitten vihreän perässä uudelle alueelle: nurmen kasvu ei tyrehdy, vaan jatkuu. Samalla nurmi sitoo hiiltä maaperään ilmasta. Vajaalla 80 prosentilla Valion maitotiloista lehmät laiduntavat. Ohjeistamme tiloja ottamaan huomioon laidunnusmahdollisuuden jo silloin, kun uutta navettaa vasta suunnitellaan. Talvella lehmät syövät kesällä säilöttyä nurmirehua.

Hiiliviljely ja luonnon monimuotoisuus

Monivuotiset nurmet sitovat yksivuotisia viljelykasveja tehokkaammin hiiltä muun muassa siksi, ettei peltoja tarvitse kyntää ja kylvää joka vuosi. Tällöin myöskään maan muokkauksesta ei synny päästöjä. Nurmia tarvitaan myös vuoroviljelyssä, jotta vaikkapa viljapellon maa pysyy muhevana.

Koulutamme kaikista maitotiloista hiiliviljelijöitä. Järjestimme keväällä ensimmäisen koulutuksen yhdessä Baltic Sea Action Groupin kanssa ja siihen osallistui yli 70 tilaa. Tässä terveiset Sukoisten tilalta Mynämäeltä. Teemme töitä myös soista raivattujen peltojen päästöjen vähentämiseksi, esimerkiksi pari viikkoa sitten kehityspäällikkömme Tuuli Hakala ja hiilineutraalin maidon tiimi järjestivät turvepeltoseminaarin, jossa luonnonvara-alan asiantuntijat kokoontuivat etsimään uusia ratkaisuja.

Lehmät voivat olla apuna myös luonnon monimuotoisuuden säilyttämisessä. Esimerkiksi lehmien ruoaksi kasvatettavat apilat houkuttelevat pölyttäjiä, joita muut kasvit tarvitsevat tuottaakseen satoa. Tässä jutussa asiantuntijamme Heidi Huttunen kertoo lisää.