Maitorasvan koostumukseen voidaan vaikuttaa lehmien ruokinnalla
Ravitsemustieteilijä, joka haaveilee, että voisi hiihtää ja syödä suklaata joka päivä.
Maitorasvasta noin 2/3 on tyydyttyneitä rasvahappoja, jotka runsaasti nautittuna nostavat haitallista LDL-kolesterolia. Maitorasvan koostumukseen voidaan kuitenkin vaikuttaa lehmien ruokinnan kautta.
Valio on mukana Euroopan innovaatio ja teknologia instituutin (EIT) rahoittamassa hankkeessa, jossa selvitetään, missä määrin maidon rasvahappokoostumusta voidaan muuttaa lisäämällä lehmien rehuun kasvirasvaa. Helsingin yliopiston Viikin tutkimustilalla toteutettiin ruokintatutkimus, jossa lehmille syötettiin tavanomaista seosrehua tai rehua, johon oli lisätty murskattua, kotimaista rapsinsiementä.
Rapsinsiemenen lisääminen rehuun muutti maitorasvan koostumusta merkitsevästi. Tyydyttyneiden, veren kolesterolitasoa nostavien rasvahappojen (C12:0, C14:0 ja C16:0) osuus maidon kokonaisrasvahapoista väheni 31-52 % ja kokonaisuudessaan tyydyttyneiden rasvahappojen pitoisuus laski 74 %:sta 61 %:iin. Vastaavasti kertatyydyttymättömien rasvahappojen, erityisesti öljyhapon (C18:1) määrä lisääntyi peräti 70 %.
Ruokinta vaikuttaa lehmien tuottamiin kasvihuonekaasuihin
Samassa tutkimuksessa tutkittiin myös ruokinnan vaikutuksia lehmien tuottamiin kasvihuonekaasuihin (mm. metaani, vety ja hiilidioksidi). Lehmien käydessä lypsyrobotissa mitattiin niiden röyhtäilemät kasvihuonekaasut. Rapsinsiemenen lisääminen rehuun vähensi pötsin metaanintuotantoa 18 % ja vetykaasun tuotantoa 36 %. Myös hiilidioksidin tuotanto väheni hieman (5 %).
Maukkaita tutkimustuotteita
Tutkimusmaidoista valmistettiin juustoa ja voita, joiden aistinvaraisia ominaisuuksia tutkittiin kuluttajilla. Juusto ja voi olivat rakenteeltaan tavallisia tuotteita pehmeämpiä, mikä paransi voin levittyvyyttä, mutta ei toisaalta heikentänyt juuston leikattavuutta. Tuotteiden makua pidettiin yhtä hyvänä tai jopa parempana kuin tavanomaisten tuotteiden. Kuluttajat myös arvostivat sitä, että muutokset maitorasvan koostumuksessa saatiin aikaan luonnollisesti, ruokinnan kautta.
Murskatun rapsinsiemenen lisääminen rehuun siis vähensi tyydyttyneiden rasvahappojen osuutta ja lisäsi kertatyydyttymättömien rasvahappojen osuutta pehmentäen maitorasvaa ilman, että maidosta valmistettujen tuotteiden aistinvaraiset ominaisuudet kärsivät. Merkittävää oli myös, että kasvihuonekaasujen metaanin, vedyn ja hiilidioksidin tuotanto pötsissä väheni merkitsevästi uudella ruokinnalla.
Tutkimushankkeen yhteistyötahot
Euroopan innovaatio ja teknologia instituutin (EIT) rahoittamaa tutkimushanketta koordinoi Readingin yliopisto Iso-Britanniasta. Helsingin yliopisto toteutti lehmien ruokintakokeen ja Valio vastasi maitotuotteiden valmistamisesta ja kuluttajatutkimuksista.
