Kottarainen ja kimalainen bongattu – maitotilat ja lehmät töissä luonnon monimuotoisuuden puolesta
Retkeily luonnossa on ollut Helenan lempijuttuja pienestä asti. Ehkä juuri siksi Helena innostuu myös töissä erityisesti ruoan ilmastovaikutusten pienentämisestä ja eläinten hyvinvoinnista.
Biodiversiteetillä eli biologisella monimuotoisuudella tarkoitetaan ekosysteemien, lajien ja geneettistä runsautta; mitä enemmän lajeja, sitä korkeampi on lajien monimuotoisuus. Ekosysteemeissä suuri lajiston runsaus on pääasiassa hyvä asia, sillä se lisää kestävyyttä erilaisia uhkia vastaan. Ruoantuotanto ei onnistu ilman monimuotoista luontoa. Esimerkiksi lehmien syömä apila houkuttelee pölyttäjiä ja lanta laitumella hyönteisiä, jotka vuorostaan ovat lintujen ruokaa.
Kasvien ja eliöiden monimuotoisuus on kuitenkin tällä hetkellä uhattuna: olemme kokemassa kuudetta sukupuuttoaaltoa. Kuudes joukkosukupuutto on ihmisen toiminnan seurausta, ja se on kiihtynyt viime vuosisatoina voimakkaasti. Vuoden 1900 jälkeen lajeja on hävinnyt satakertaisella tahdilla aikaisempiin vuosisatoihin verrattuna.
Monimuotoisuutta vaalitaan myös maitotiloilla
Maitotilojen monimuotoisuus käsittää kaiken ekosysteemeistä maaperän kautta geeneihin. Luonnon monimuotoisuutta voidaan mitata esimerkiksi elinympäristössä esiintyvien lajien lukumäärällä.
– Maataloudessa biodiversiteetillä tarkoitetaan usein maisemarakenteen, viljelyalueiden ja -kasvien monimuotoisuutta ja niiden erilaista vaihtelua. Mitä enemmän lajeja, erityyppisiä viljelykohteita ja erilaisia reuna-alueita löytyy, sitä monimuotoisempaa luontoa maitotilalla on. Esimerkkinä geneettisestä monimuotoisuudesta maitotilalla ovat lehmärodut. Monilla valiolaisilla maitotiloilla lypsetään useampaa rotua; holsteinin ja punaisen rodun lisäksi monella tilalla on myös uhanalaisten alkuperäisrotujen eläimiä, kertoo Valion alkutuotannon asiantuntija Heidi Huttunen.
”Mitä enemmän on lajeja, sitä paremmin luonnon tasapaino säilyy”
Luonnon monimuotoisuus maitotiloilla
Kaikista Suomen uhanalaisiksi luokitelluista luontotyypeistä noin kolmasosa on aikoinaan maidontuotannon myötä syntyneitä perinnebiotooppeja. Maidontuotannon – ja erityisesti laiduntamisen jatkuminen – onkin elintärkeää perinneympäristöjen luontotyyppien ja lajiston säilymisen kannalta.
Hiilijalanjälki nolla 2035
Me tunnemme oman toimintamme ympäristövaikutukset ja haluamme olla osa ratkaisua. Soijaton lehmien ruokinta, hiiliviljelijäkoulutukset ja biokaasulla kulkeva maitoauto ovat esimerkkejä työstämme tähän asti.
