Mitä lisäaineet ovat?
Perhe-elämästä ja mökkeilystä innostuva ruokaharrastaja, joka nyhjää vaikka tyhjästä päivällisen pöytään.
Lisäaineet puhuttavat, koska usein niistä ei ole riittävästi tietoa. Onkin tärkeää tietää, mikä on lisäaine, mistä lisäaineet ovat peräisin ja miksi niitä käytetään. Tästä artikkelista löydät tietoa lisäaineista, kuten aspartaamista ja karrageenista.
Lisäaine vai ei?
Lisäaine lisätään tuotteeseen aina tarkoituksella jonkin halutun vaikutuksen vuoksi. EU:n yhtenäinen lainsäädäntö määrittelee elintarvikkeissa hyväksytyt lisäaineet, niiden käyttömäärät ja merkitsemisen pakkaukseen. Lisäaineet ovat käyneet läpi tarkan ja laajan turvallisuusarvioinnin EU:ssa ennen kuin ne on hyväksytty käyttöön elintarvikkeissa.
Valmistusaineet tai mausteet, kuten esimerkiksi suola, eivät ole lisäaineita. Lisäaineita eivät ole myöskään vitamiinit, jotka lisätään ravitsemuksellisessa tarkoituksessa tuotteeseen esim. nestemäisiin maitovalmisteisiin lisätty D-vitamiini. Vierasaineet, kuten esimerkiksi raskasmetallit tai torjunta-aineet, jotka saattavat päätyä tuotteisiin esim. ympäristökatastrofissa, on myös hyvä erottaa lisäaineista.
Mikä E-koodi?
E-koodi on eurooppalainen merkintätapa lisäaineille, jotka viranomaiset ovat hyväksyneet elintarvikekäyttöön Euroopan unionin alueella. E-koodi tarkoittaa siis, että lisäaine on käynyt läpi tarkan turvallisuusarvioinnin EU:ssa ja sen mahdolliset haitalliset vaikutukset on arvioitu. Jos lisäaineella on todettu haitallisia vaikutuksia suurina määrinä käytettynä, on sille määritetty hyväksyttävän päiväsaannin raja, ADI-arvo. Lisäaineet ovat turvallisia, kun ADI-arvoa ei ylitetä.
Mistä lisäaineet ovat peräisin?
Lisäaineet voivat olla luonnossa esiintyviä yhdisteitä, jotka ovat raaka-aineesta lisäaineelliseen käyttöön eristettyjä. Lisäaine voi myös olla luontaisen kaltainen eli kyseistä yhdistettä löytyy luonnosta ja/tai ruoka-aineista, mutta lisäaineeksi kyseiset aineet on valmistettu kemiallisin menetelmin. Osa lisäaineista on kokonaan keinotekoisia, eli niitä ei esiinny luonnossa ja ne on valmistettu kokonaan kemiallisin menetelmin.
Mistä puolukka koostuisi, jos sillä olisi ainesosaluettelo?
Vedestä, sokerista, kuiduista, vitamiineista, kivennäisaineista, säilöntäaineista (E 200, E 210), hyytelöimisaineesta (E 440), väriaineista (E 160a, E163) ja aromeista.
Miten lisäaineet merkitään pakkaukseen?
Tuotteen valmistuksessa käytetyt lisäaineet ilmoitetaan aina pakkauksen ainesosaluettelossa lainsäädännön mukaisesti. Merkinnässä on lisäaineen käyttötarkoitusta kuvaava ryhmänimi sekä lisäaineen nimi tai E-koodinumero. Happamuudensäätöaineena käytetty, luonnossakin hedelmissä esiintyvä sitruunahappo voidaan ilmoittaa pakkauksessa kahdella eri tavalla: happamuudensäätöaine (sitruunahappo) tai happamuudensäätöaine (E330).
Lisäaineet ja yliherkkyys
Lisäaineet voivat aiheuttaa yliherkkyysoireita kuten muutkin ruoka-aineet. Tavallisten ruoka-aineiden aiheuttamat allergiset reaktiot ovat kuitenkin yleisempiä kuin lisäaineiden aiheuttamat yliherkkyysoireet. Aspiriinille (asetyylisalisyylihapolle) yliherkkä voi saada reaktion säilöntäaineena käytettävästä bentsoehaposta (E210-E219) tai sorbiinihaposta (E200-E203). Astmaatikon kannalta hankalia voivat olla sulfiitit (E220-E228), joita on myös mm. alkoholijuomissa ja kuivatuissa hedelmissä.
Lisäaineet ja Valion tuotteet
Valio pyrkii tuotekehityksessään vähentämään lisäaineiden käyttöä aina kun se on mahdollista turvallisuudesta, säilyvyydestä ja aistittavasta laadusta tinkimättä. Valio on mm. investoinut lisäaineiden käyttötarvetta vähentäviin tuotantoprosesseihin ja uudistanut tuotteiden reseptejä. Kaikista lisäaineista ei silti tulevaisuudessakaan pystytä luopumaan, koska tuotteiden turvallisuudesta ei voida tinkiä.
Valion tuotevalikoimasta löytyy tuotevaihtoehtoja kuluttajien erilaisiin toiveisiin. Löydät valikoimastamme muun muassa useita lisäaineettomia tuotteita ja esimerkiksi keveyttä arvostavalle vähemmän energiaa sisältäviä vaihtoehtoja.
Karrageeni
Karrageeni (E407) on hiilihydraatti, joka eristetään valtamerissä kasvavista punalevistä. Elintarvikkeissa karrageenia käytetään yleisesti stabilointi-, sakeuttamis- ja hyytelöimisaineena.
Karrageeni on käynyt läpi EU-komission turvallisuusarvioinnin ennen kuin se on hyväksytty lisäainekäyttöön EU-maissa. Lisäaineiden turvallisuutta arvioidaan säännöllisesti ottaen huomioon uusimmat tutkimustulokset ja arvioiden tutkimusnäyttö kokonaisuudessaan. Karrageenin turvallisuutta on arvioitu asiantuntijaryhmässä useita kertoja, viimeksi vuonna 2018, ja sen käyttö lisäaineena on todettu turvalliseksi. Karrageenille ja E407a:n yhteismäärälle on kuitenkin määritetty väliaikainen ADI-arvo 75 mg/kg/vrk.
Rasvaisissa ja pitkään säilyvissä tuotteissa, kuten kermoissa, rasva pyrkii erottumaan ja nousee kerrokseksi tuotteen pintaan. Tämän estämiseksi tiettyihin Valion kermoihin lisätään karrageenia (E407).
Makeutusaineet kuten aspartaami
Aspartaamin turvallisuutta on arvioitu useita kertoja EU:ssa. Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen (EFSA) on todennut viimeksi vuonna 2011 aspartaamin turvalliseksi makeutusaineeksi. Vuonna 2013 EFSA:n asiantuntijaryhmä arvioi vielä aspartaamin turvallista päiväannosta (40 mg/painokilo/vrk), ja totesi, että sitä ei ole tarvetta muuttaa, koska haittavaikutuksia ei ole havaittu.
Kun Valion tuotteisiin kaivataan makeutta, käytetään useimmiten sokeria. Valikoimastamme löytyy myös vaihtoehtoja, joissa pelkästään lisätyn sokerin määrää on vähennetty, sokerin rinnalla on makeutusaine tai tuote on makeutettu vain makeutusaineilla.
Keveyttä ja vähäisempää energiamäärää arvostaville on tarjolla tuotteita, jotka on makeutettu kokonaan tai osittain makeutusaineilla: aspartaamilla (E951), asesulfaami K:lla (E950) ja/tai sukraloosilla (E955). Sokeroimattomien Valio marjakeittojen tuoteperheessä on useita makeutusaineilla makeutettuja vaihtoehtoja. Myös Valio PROfeel® tuoteperheen alta löytyy sokeroimattomia, makeutusaineilla makeutettuja tuotteita, kuten proteiinirahkoja, -vanukkaita, -pirtelöitä ja -juomia.
Aspartaamin turvallisuus ja käyttösuositukset
Maailman terveysjärjestö WHO määritteli kesällä 2023 makeutusaine aspartaamin “mahdollisesti syöpää aiheuttavaksi” aineeksi. Aspartaami on WHO:n alaisen syöpätutkimusjärjestö IARC:n (International Agency for Research on Cancer) luokittelussa 2B-kategoriassa, jossa on mahdollisesti syöpää aiheuttavia aineita. Arvioinnissa IARC katsoo teoreettista mahdollisuutta siitä, että jokin aine voi aiheuttaa syöpää. 2B-ryhmään lisätään aineita, joiden on joissakin tutkimuksissa todettu aiheuttavan syöpää, mutta joiden tutkimustulokset ovat vielä rajallisia. Muita saman kategorian aineita ovat muun muassa kahvihappo sekä aloe veran kokolehtiuute.
Samaan aikaan, kesällä 2023, WHO:n alainen elintarvikkeiden lisäaineiden turvallisuutta tutkiva asiantuntijakomitea JECFA (Joint Expert Committee on Food Additives) puolestaan ilmoitti omassa katsauksessaan, ettei sillä ole vakuuttavia todisteita aspartaamin käytön vahingollisuudesta. JECFA arvioi, ettei aspartaamin hyväksyttävän päiväsaannin rajaa ole tarvetta muuttaa. Voimassa oleva hyväksyttävän päivittäisen saannin raja eli ADI-arvo aspartaamille on 40 milligrammaa painokiloa kohden päivässä. Normaalikokoisen aikuisen pitäisi juoda kuusi litraa aspartaamilla makeutettua juomaa päivittäin, eikä silloinkaan pääse ADI-arvon yli. Arvo pitäisi ylittää säännöllisesti, jotta aspartaamin käyttöön liittyisi riski.
Vaikka IARC:n ja JECFA:n arviot vaikuttavat keskenään ristiriitaisilta, se selittyy virastojen erilaisilla tehtävillä. IARC arvioi aspartaamin mahdollista syöpäriskiä, JECFA taas sitä, onko se haitallista ihmisille, jos sitä käytetään ohjeistuksen mukaisesti. Arviot eivät siis anna perustetta tehdä uudelleenarviointia aspartaamin turvallisuudesta: WHO katsoo tällä hetkellä, että aspartaamin käyttö on turvallista, jos päivittäisiä käyttösuosituksia ei ylitetä.
