Muistatko Teemu Selänteen maitolasi kädessä? Maailma muuttuu ja mainonta sen mukana − kysymyksiä ja vastauksia Valion ravitsemusviestinnästä

Keskustelu maidon, kaurajuoman ja mainonnan ympärillä on käynyt viime vuosina vilkkaana. Moni muistaa esimerkiksi 1990-luvun maitomainokset, joissa jääkiekkoilija Teemu Selänne poseeraa maitolasi kädessä. Maailma muuttuu ja mainonta sen mukana. Tässä jutussa vastaamme kysymyksiin, joita olemme saaneet maitomainontaan ja Valion ravitsemusviestintään liittyen.

1. Lähettääkö Valio kouluihin maitojulisteita? Valio ei lähetä kouluihin julisteita. Markkinointipolitiikkamme mukaisesti emme tee suoraan lapsille kohdistettua mainontaa. Myös Opetushallitus on todennut muistiossaan, ettei alaikäisille saa koulussa tai varhaiskasvatuksessa jakaa mainonnallisia materiaaleja. Toimimme tämän linjauksen mukaan. On totta, että kouluissa on ollut aikanaan Valion julisteita. Ajat muuttuvat ja mainonta sen mukana. Hyvä niin.

2. Miksi kouluissa kuitenkin on maitoaiheisia julisteita? Kouluissa on EU:n koulumaito- ja kouluhedelmätuesta kertovia julisteita, jotka on tuottanut Euroopan Unioni. Näissä julisteissa esillä ovat maitotuotteiden lisäksi kasvikset ja hedelmät, joille on myös mahdollista hakea EU:n tukea. Tuki on osa koulujakelujärjestelmää, jonka tavoitteena on terveellisten ruokailutottumusten edistäminen ja se on käytössä kaikissa EU-maissa. Kouluissa voi olla myös Maito ja Terveys ry:n julisteita. Valio Oy ei ole ollut useampaan vuoteen yhdistyksen jäsen. Jäsenyytemme päättyi vuoteen 2015.

3. Miksi Euroopan Unioni tukee koulujen maito-, hedelmä- ja vihanneshankintoja? Euroopan unionin koulumaitotuki on osa koulujakelujärjestelmää, johon kuuluu myös kouluhedelmätuki, jolla edistetään kasvisten, vihannesten, hedelmien ja marjojen osuutta lasten ruokailussa. Koulumaito- ja hedelmätuen tavoitteena on terveellisten ruokailutottumusten edistäminen. Kouluhedelmä- ja vihannestuki ei ole monelle vielä tuttu, mutta toivon mukaan myös sen käyttö laajenee tulevaisuudessa.Tuen rahoitus tulee EU:n maataloustuista ja tukea hakevat koulut. Valio tai muut elintarvikealan toimijat voivat hallinnoida EU-tuen hakuprosessia kuntien puolesta. EU:n tukiraha ei jää Valiolle, vaan tuki menee maitotuotteita ostaville kunnille. Kunnat ja kuntayhtymät päättävät itsenäisesti kilpailutusten perusteella, miltä yritykseltä ne ostavat eri elintarvikkeet.

4. Lähettääkö Valio maitoaiheista materiaalia päiväkoteihin tai neuvoloihin? Emme jaa lapsille koulussa tai varhaiskasvatuksessa mainonnallisia materiaaleja. Toimimme siis Opetushallituksen linjauksen mukaan. Ammattilaiset, esimerkiksi terveydenhoitajat, voivat tilata sisällöltään sopiviksi katsomiaan, suomalaisiin ravitsemussuosituksiin perustuvia materiaaleja Valiolta oman työnsä tueksi. Materiaalit ovat yliopistokoulutettujen, ravitsemuksen ammattilaisten tekemiä. On jokaisen toimijan itse päätettävissä, haluavatko ne hakea ja hyödyntää Valion tuottamaa materiaalia. Materiaalia ei toimiteta mihinkään ilman sen nimenomaista tilaamista Valiolta. Ravitsemusmateriaaleissamme pääviestinä on suomalaisiin ravitsemussuosituksiin perustuva kokonaisvaltainen ravitsemus, ei pelkkä maito. Kaikkea ravitsemusviestintää ja ravitsemusväitteitä ohjaa tarkka sääntely, jota noudatamme. Imeväisikäisten lasten ravitsemuksesta ei saa jakaa tietoa ilman Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen hyväksyntää, joten tähän liittyvällä materiaalilla on myös THL:n hyväksyntä.

5. Mihin Valion ravitsemusviestintä perustuu? Ravitsemusviestintämme perustana ovat suomalaiset ravitsemussuositukset, jotka on laatinut Valtion ravitsemusneuvottelukunta. Se on Maa- ja metsätalousministeriön alainen asiantuntijaelin, ja sen jäsenet ovat ravitsemuksen huippuasiantuntijoita valtionhallinnosta, yliopistoista ja tutkimuslaitoksista sekä terveydenhuollon, kansanterveyden edistämisen ja joukkoruokailun alueilta. Valio ei ole mukana neuvottelukunnassa. Ravitsemusviestintää Valiolla tekevät yliopistokoulutetut, laillistetut ravitsemusterapeutit ja tarkastelussa on ruokavalio kokonaisvaltaisesti. Ravitsemuksellisesti hyvän ruokavalion voi rakentaa monella tavalla. Valion ruoka-ajattelussa korostuu sallivuus, mutta myös vahva tukeutuminen tutkittuun tietoon. Kerromme esimerkiksi Valion nettisivuilla siitä, mitä asioita ravitsemuksessa on hyvä ottaa huomioon eri elämänvaiheissa. Huomioimme erilaiset ruokavaliot. Mukana on ravitsemustietoa niin sekasyöjille, lakto-ovo-vegetaristeille kuin vegaaneille. Haluamme auttaa ihmisiä rakentamaan ravitsemuksen ja hyvinvoinnin näkökulmasta tasapainoisen ruokavalion. Ravitsemusviestintää ja ravitsemusväitteitä ohjaa tarkka sääntely, jota noudatamme.

6. Mitä Valio ajattelee kasvipohjaisista tuotteista? Entä millainen rooli maidolla on tulevaisuuden ruokavaliossa? Kasvisten käytön lisääminen on hyvä juttu niin ympäristön kuin terveyden kannalta. Yksittäisten elintarvikkeiden sijaan on tärkeämpi katsoa ruokavalion kokonaisuutta. Ravitsevan ruokavalion voi koostaa monella eri tavalla. Maidossa sattuu olemaan helpossa paketissa paljon sellaista ravitsemuksellista hyvää, jota elimistömme tarvitsee, mutta joita saamme toki myös muista tuotteista. Suomen ympäristökeskuksen ja Luonnonvarakeskuksen  Ruokaminimi-hankkeessa  tutkittiin, millaisilla ruokavalioilla voidaan pienentää ruoan ilmastovaikutuksia ja samalla huolehtia siitä, että kehomme saa kaiken tarvitsemansa. Yksi sekä ravitsemuksen että ilmaston kannalta hyvistä ruokavalioista on paljon kalaa ja nykyisten ravitsemussuositusten verran maitotuotteita sisältävä ruokavalio. Me Valiolla ajattelemme, että maitotuotteille ja kasviperäisille tuotteille on molemmille tilaa ja tarvetta. Olipa kyse kasvipohjaisesta tai maitoa sisältävästä elintarvikkeesta, on tärkeää, että se on ravitsemuksellisesti täysipainoinen ja ympäristön kannalta hyvä valinta. Teemme töitä aktiivisesti niin ilmaston kuin hyvän ja täysipainoisen ravitsemuksen puolesta, emmekä näe näissä vastakkainasettelua, vaan molemmille on paikkansa. Me myös valmistamme molempia tuotteita. Tuotteemme onkin tarkoitettu ihan kaikille.

7. Tarvitseeko ihminen maitoa? Yksittäisten elintarvikkeiden sijaan on tärkeämpi katsoa ruokavalion kokonaisuutta. Ravitsevan ruokavalion voi koostaa monella eri tavalla. Maitotuotteissa sattuu olemaan helpossa paketissa paljon sellaista ravitsemuksellista hyvää, jota elimistömme tarvitsee. Myös ilman maitotuotteita pärjää, kun huolehtii, että saa kaiken tarvittavan muualta. Niille, jotka tykkäävät käyttää kasvipohjaisia tuotteita, meillä on loistavat kotimaisesta kaurasta tehdyt Valio Oddlygood® tuotteet. Suomen ympäristökeskuksen ja Luonnonvarakeskuksen  Ruokaminimi-hankkeessa  tutkittiin, millaisilla ruokavalioilla voidaan pienentää ruoan ilmastovaikutuksia ja samalla huolehtia siitä, että kehomme saa kaiken tarvitsemansa. Yksi sekä ravitsemuksen että ilmaston kannalta hyvistä ruokavalioista on paljon kalaa ja nykyisten ravitsemussuositusten verran maitotuotteita sisältävä ruokavalio.

8. Usein kuulee sanottavan, että suomalainen maito on vastuullista. Miten perustelette sen? Yksi konkreettinen suomalaisten maitotuotteiden kestävyydestä kertova asia on lehmien ruokinta. Lehmien pääasiallista ravintoa on nurmi, joka kasvaa hyvin täällä pohjoisessa Lappia myöten, kun taas monista ruokakasveista ei näillä leveysasteilla saada kunnon satoja. 4 000 maitotilaa omistaa Valion ja nämä tilat ovat sitoutuneet siihen, että lehmiä ei ruokita tuontisoijalla. Toinen esimerkki liittyy eläinten hyvinvointiin. Suomessa tuotantoeläimiä lääkitään maltillisesti verrattuna esimerkiksi Etelä-Euroopan maihin. Suomessa ei anneta lehmille antibiootteja ennaltaehkäisevästi. Jos lehmä on sairas, eläinlääkäri tutkii sen ja määrää sopivan lääkkeen. Kun lehmä on lääkekuurilla, sen maitoa ei toimiteta meijeriin ennen kuin varoaika on ollut riittävän pitkä, ja maito on testattu antibioottijäämättömäksi. Maidon puhtaus varmistetaan aina kattavalla antibioottijäämien testauksella. Maito testataan kolmeen kertaan: ensin tilalla, sitten kaikista maitokuormista meijerissä ennen maidon purkua ja lopuksi ennen maidon siirtämistä valmistukseen. Kun käytämme lääkkeitä vain tutkittuun tarpeeseen, estämme antibiooteille vastustuskykyisten bakteerikantojen lisääntymistä. Kansainvälisesti tarkasteltuna myös suomalaisen maidon hiilijalanjälki on varsin kohtuullinen. Keskimääräinen maidon hiilijalanjälki Valion maitotiloilla on 0,8–1,3 kilogrammaa CO2-ekvivalenttia maitolitraa kohti. Maidon hiilijalanjäljen globaali keskiarvo on n. 2,5 CO2-ekvivalenttia per litra (Lähde: YK:n maatalous- ja ruokajärjestö FAO). Lue lisää vastuullisuusraportista