Valio Carbo™ -kumppanuusohjelma tarjoaa asiakkaille ratkaisuja ruokaketjun kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen
Moni elintarvikeyritys etsii ratkaisuja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen omassa arvoketjussaan. Erityisen haastavia ovat oman toiminnan ulkopuolella olevien epäsuorien päästöjen eli ns. scope 3 -päästöjen vähentäminen. Valion kunnianhimoinen tavoite on nollata maidon hiilijalanjälki vuoteen 2035 mennessä. Valion suurin päästövähennystyö tapahtuu suomalaisilla maitotiloilla, sillä niiden osuus maidon hiilijalanjäljestä on suurin. Samalla vähenevät myös Valion asiakkaiden päästöt.
Hiilineutraali maito tarkoittaa, että päästöjä vähennetään ja sidotaan ilmasta vähintään sama määrä kuin niitä syntyy maitotiloilla, kuljetuksissa, tehtaissa ja pakkausten valmistamisessa sekä muualla maidon matkalla tilalta kauppaan. Valion ilmastotyön painopiste on omien päästöjen vähentämisessä, ei niiden kompensoinnissa.
Maidon hiilijalanjäljestä vajaa puolet on lehmien ruoansulatuksessa syntyvää metaania. Metaanipäästöjen vähentämiseksi Valio onkin pilotoinut yhteensä noin 3 400 lehmän ruokinnassa metaanin muodostusta vähentävän rehulisäaineen käyttöä, ja tulokset ovat olleet erittäin positiivisia niin eläinten ruokinnan kuin päästövähennysten kannalta.
”Asiakkaamme ovat hyvin kiinnostuneita Valion ilmastotoimista ja keinoista, joiden avulla he voivat vähentää omia ilmastopäästöjään. Erityisen haastavia yrityksille ovat niin sanotut scope 3 -luokan päästöt eli epäsuorat päästöt, jotka syntyvät niissä arvoketjun osissa, joihin yritys ei suoranaisesti pysty itse vaikuttamaan. Sellaisia ovat esimerkiksi ruokateollisuuden raaka-aineostot tai alkutuotannosta aiheutuvat päästöt. Elintarvikeketjussa syntyvistä päästöistä juuri epäsuorien päästöjen arvioidaan olevan yli 90 prosenttia, ja siksi elintarviketeollisuuden toimijat etsivät keinoja ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi kustannustehokkaasti”, kertoo Valion teollisuusmyynnistä vastaava liiketoimintajohtaja Timo Pajari.
Valio Carbo™ -kumppanuusohjelma syventää tuottajien ja asiakkaiden välistä yhteistyötä ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi
Valio vastaakin nyt asiakkaiden toiveisiin käynnistämällä Valio Carbo™ -kumppanuusohjelman teollisuusasiakkaille. Kumppanuusohjelman avulla asiakkaat voivat vähentää oman ketjunsa ilmastovaikutuksia ja scope 3 -luokan päästöjään.
“Asiakkuusohjelman myötä asiakkaamme saavat vähäpäästöisempiä raaka-aineita, kuten Valio Carbo® -maitojauheita ja teollisuusvoita, omien tuotteidensa valmistamiseen. Samalla myös oman maitoketjumme päästöt vähenevät. Näin asiakkaamme hyötyvät Valion innovatiivisten ilmastotoimien tuomista ratkaisuista myös omassa päästövähennystyössään. Kyseessä on todellinen win-win-tilanne”, Timo Pajari toteaa.
Metaanipäästöjä vähentävä ruokinta on ensimmäinen ilmastotoimi, joka on mukana kumppanuusohjelmassa. Tulevina vuosina ohjelmaan sisältyy muitakin maitotiloilla tehtäviä ilmastotoimiamme”, Timo Pajari summaa.
Valio on tehnyt pitkäjänteistä työtä toiminnastaan aiheutuvien päästöjen vähentämiseksi. Valion omistajat, suomalaiset maitotilalliset ovat erittäin sitoutuneita tiloilla tehtäviin päästövähennystoimenpiteisiin. Valio maksaa maitotiloille vastuullisuuslisää monista eri päästövähennystoimenpiteistä, kuten hiiliviljelystä, hiilijalanjälkilaskennasta ja jatkossa myös päästöjä vähentävän ruokintaratkaisun käytöstä.
Miten kasvihuonekaasupäästöjä voi vähentää?
- Valio on sitoutunut vähentämään oman toimintansa aiheuttamia ilmastopäästöjä ja nollaamaan hiilijalanjälkensä vuoteen 2035 mennessä.
- Maidon hiilijalanjäljestä valtaosa syntyy maitotiloilla. Siksi monet päästövähennystoimenpiteet keskittyvät alkutuotantoon.
- Valion päästövähennystyön keskiössä on hiilen sitominen maaperään nurmiviljelyn keinoin, soista kuivatettujen turvepeltojen päästöjen vähentäminen, eläinten hyvinvoinnin lisääminen ja uusien ruokintaratkaisujen hyödyntäminen sekä lantabiokaasun tuotanto.
- Yli 1 500 maitotilaa tekee hiiliviljelyn toimenpiteitä, yhteensä 130 000 peltohehtaarilla.
- Valio on kehittänyt kuusi erilaista Carbo®-nurmensiemenseosta, joka sisältävät hiiltä sitovia ja monimuotoisuutta lisääviä nurmilajikkeita.
- Turvepellot tuottavat noin puolet kaikista suomalaisen maatalouden ilmastopäästöistä eli noin 6,3 miljoonaa tonnia CO2-ekvivalenttia. Kasvihuonekaasujen vapautumista voidaan hillitä vähentämällä turvepellon muokkausta, nostamalla pohjavedenpintaa ja viljelemällä monivuotisia kasveja, jotka pitävät yllä jatkuvaa kasvipeitettä.
- Lannasta tehty biokaasu raskaan liikenteen käyttöön on kestävä ja uusiutuva energiantuotantomuoto, joka vähentää tieliikenteen päästöjä, edistää ravinteiden kierrätystä ja parantaa suomalaisen ruoantuotannon kannattavuutta.
- Lehmän pötsin mikrobit sulattavat sen syömän nurmirehun, mistä vapautuu metaania ilmakehään. Hollantilaisen DSM:n kehittämän rehunlisäaineen avulla ruoansulatuksessa vapautuvan metaanin määrä vähenee tutkimusten mukaan jopa 30 prosenttia. Maidon hiilijalanjälki pienenee noin 10–15 prosenttia.
