Siirry sisältöön
Puheenvuoro

Terveysvero on ylimääräinen ruokavero eikä sitä tässä tilanteessa tule ottaa käyttöön

Terveysvero on ylimääräinen ruokavero eikä sitä tässä tilanteessa tule ottaa käyttöön
Anna-Kaisa Auvinen
Anna-Kaisa Auvinen
Yhteiskuntasuhdejohtaja

Anna-Kaisa Auvinen toimii Valion yhteiskuntasuhdejohtajana. Työssään Anna-Kaisa tekee laajasti yhteistyötä Valion yhteiskunnallisten sidosryhmien kanssa.

Viime aikoina on käyty paljon keskustelua terveellisestä ruokavaliosta ja terveellisyyden edistämisestä. Esille on nostettu myös terveysvero, jolla tarkoitetaan lisäveroa ruoalle, jossa on suolaa, sokeria tai tyydyttynyttä rasvaa. Parhaiten terveyttä edistetään monipuolisella ja tasapainoisella ruokavaliolla, riittävällä unimäärällä ja liikunnalla. Ruokavalinnoissa kannattaa suosia mahdollisimman ravinteikkaita ruoka-aineita: esimerkiksi rasvattomia maitotuotteita, runsaasti kasviksia, hedelmiä ja marjoja, täysjyväviljaa sekä kohtuullisesti sokeria ja rasvaa sisältäviä välipaloja ja jälkiruokia.

Terveysveroa merkittävämpi asia esim. nuorten kohdalla olisi, että päivittäinen kouluruoka olisi riittävää ja ravitsevaa sisältäen niin lounaan kun tarvittavan terveellisen välipalan. Kouluruokailun tarjoaminen ja kuntien hankinnat kotimaisilta ruoantuottajilta on myös tärkeä tapa tukea suomalaista ruoantuotantoa.

Terveysveromalli on ongelmallinen monesta syystä:

1. Terveysveron ohjaavuus on epävarmaa. Ongelmallista tässä veromallissa on, ettei ole varmuutta siitä, ryhtyisivätkö kuluttajat veron myötä aidosti tekemään terveellisempiä valintoja. Mahdollisen veron vaikutuksen kuluttajakäyttäytymiseen ja terveyteen eivät ole vielä selvillä, vaan selviäisivät vasta pidemmällä aikavälillä. Terveysveromallia ei ole tutkittu Suomessa eikä suomalaisilla. Monet veroa kannattavista tahoista ovat vedonneet kansainvälisiin tutkimuksiin hinnankorotusten ja kuluttajien käyttäytymisen korrelaatiosta. On kuitenkin hyvä muistaa, että ruokakulttuuri on hyvin kansallista ja jo esim. Suomessa ja Ruotsissa nähdään suuria eroja ihmisten ruokailu-, maku- ja ostokäyttäytymisen suhteen. Keskeistä on myös, hyödyntävätkö kuluttajat kaikkea saatavilla jo olevaa tietoa ruoan terveellisyydestä.

2. Hintojen nousu voi huonontaa terveellisyyttä. Ruoan hintainflaatio oli maaliskuussa 2023 16,2 %. Valitettavasti on nähtävissä, että hintojen nousu vaikuttaa helposti myös terveellisyyteen ja ravitsemukseen kulutuspäätöksissä. Siten hintojen kallistumisen myötä vero saattaisi jopa ohjata ravitsemuksellisesti huonomman vaihtoehdon valintaan. Nyt jo nähdään, että terveellistä ruokaa ostavat parempituloiset ja hinnan nousu vaikuttaa siihen, että ravitsemuksellinen puoli voi helposti heiketä.

3. Terveysverolla voi olla vaikutusta ruoan kotimaisuusasteeseen. Jo nyt nähdään, että hintojen nousu on vaikuttanut kuluttajakäyttäytymiseen siten, että kotimaisuusaste ruokakorissa pienenee. Esimerkiksi juustojen osalta on nähtävissä, että hintojen nousu tuo lisää halpoja tuontijuustoja kotimarkkinoille. Terveysvero voi siis siirtää ostokäyttäytymistä kohti tuontituotteita, mikä olisi haitaksi suomalaiselle työlle, yrityksille ja erityisesti maataloudelle. Toimiva ja kestävä kotimainen ruokaketju edistää omavaraisuutta, mitä erityisesti tässä muuttuvassa maailmantilanteessa on tärkeää pitää yllä.

4. Terveysveron kerääminen tuottaa huomattavasti lisätyötä elintarviketeollisuudelle ja verohallinnolle. Terveysveromallia pohdittaessa olisi tärkeää tehdä hyvä analyysi sen hallinnollisesta taakasta yrityksille sekä verohallinnolle. Onko veron keräämisen työ oikeassa suhteessa sen mahdolliseen vaikuttavuuteen ja tavoitteiden saavutettavuuteen?

5. Yritysten innovaatiokannusteet lähtevät kuluttajien halusta ostaa uutuustuotteita, ei verotuksesta. Elintarviketeollisuus kehittää koko ajan uusia, entistä terveellisempiä tuotteita. Verotus ei tässä toimi kannusteena vaan ihmisten halukkuus ostaa uusia tuotteita. Tärkeitä tällöin on, että tuotteen ominaisuus, maku ja hinta ovat kohdallaan. Me Valiolla olemme tehneet vuosille 2023–24 kolme uutta ravitsemussitoumusta, jotka auttavat suomalaisia suositusten mukaisessa ruokailussa. Olemme päättäneet vähentää lisättyä sokeria osasta mehujen, marjakeittojen ja glögijuomien valikoimaa ja kehittää uusia Sydänmerkki-kriteerien mukaisia reseptejä kotikeittiöön. Jo aiemmin olemme laskeneet monien jugurttien sokeripitoisuutta. Valio ValSa® maitosuolainnovaatiomme avulla olemme pystyneet vähentämään suolan määrää tuotteissa jopa 50 %, ja maku on silti erinomainen. Innovaatiota tehdään jatkuvasti niin kuluttajille kuin teollisuudelle ja ammattikeittiöille, tavoitteena terveellisyyden ja makuelämysten edistäminen.

Search