Tilamaito

Listeria

Listeria voi aiheuttaa ihmiselle listerioosi-nimisen taudin. Terve aikuinen ja lapsi sairastuvat harvoin vakavasti, mutta riskiryhmään kuuluville tauti voi aiheuttaa vakavia oireita. Riskiryhmässä ovat: vastustuskyvyltään heikentyneet henkilöt, vanhukset, raskaana olevat naiset ja vastasyntyneet. Listerioosiin sairastuneista 25 prosenttia menehtyy. Listeria tuhoutuu pastörointilämpötilassa + 72 celciusasteessa.

EHEC

EHEC on kolibakteeri, joka voi aiheuttaa veriripulia. Vakavimmillaan tauti voi johtaa munuaisvaurioon ja kuolemaan. Lapset ja vanhukset ovat alttiimpia sairastumaan infektion vaikeampiin muotoihin, kun taas aikuisilla EHEC-tartunta voi olla oireeton. Myös EHEC tuhoutuu pastörointilämpötilassa + 72 celciusasteessa.

Allergia ja bakteerit

Joissakin tutkimuksissa tilamaitoa saaneilla lapsilla on havaittu vähemmän allergioita kuin kuumennuskäsiteltyä maitoa juoneilla. Kyseiset lapset kuitenkin altistuivat elinympäristössään maidon bakteerien lisäksi runsaammalle määrälle esimerkiksi maaperän ja kotieläimien bakteereja. Luontainen bakteerialtistus kouluttaa ihmisen puolustusjärjestelmän toimintaa ja voi siten vähentää allergioiden ja astman riskiä.

On kuitenkin laskettu, että raakamaidossa pitäisi olla 1.000 – 10.000 -kertainen määrä hyviä bakteereita, jotta sillä voisi olla vaikutusta terveyteen (1). Raakamaidossa ei näin ollen alun perinkään ole merkittäviä määriä ihmisen terveydelle edullisia bakteereja.

Jos haluaa nauttia maitohappobakteereja, kannattaa suosia hapanmaitotuotteita, kuten jogurttia, viiliä, rahkaa ja piimää. On hyvä muistaa, että nämä maitohappobakteerit tulevat tuotteeseen vasta tuotteiden valmistuksen eli hapatuksen ansiosta. Myös muihin kuin maitotuotteisiin, esimerkiksi mehuihin, voidaan tuotteiden valmistusvaiheessa lisätä maitohappobakteereita.

1. Claeys WL, Cardoen S, Daube G, De Block J, Dewettinck K, Dierick K, et al. Raw or heated cow milk consumption: Review of risks and benefits. Food Control. 2013 May;31(1):251–62.

Onko tilamaito paremmin siedettyä kuin tavallinen maito?

On esitetty, että osa ihmisistä sietäisi käsittelemätöntä lehmänmaitoa, mutta saisi oireita homogenoidusta maidosta. Maidon käsittelyyn, erityisesti homogenointiin on liitetty monenlaisia oireita, kuten allergista nuhaa ja toistuvia poskiontelotulehduksia, toiminnallisia vatsavaivoja, närästystä, hiivasyndroomaa, laktoosi-intoleranssia ja nivelsärkyä.

Pastöroimattoman tai muulla kuumennusmenetelmällä käsittelemättömän maidon on puolestaan esitetty olevan luonnollisempaa, ja sen sisältämien maidon bakteerien ja entsyymien on väitetty edistävän ruoansulatusta. Tutkimusnäyttöä pastöroimattoman maidon ruoansulatusta edistävistä vaikutuksista ei ole. Päinvastoin, pastöroimaton maito saattaa levittää ruonsulatuskanavan infektioita.

Mikä selittäisi vatsavaivat?

Maidon huonoon sietokykyyn liitetyt oireet voivat suurelta osin selittyä toiminnallisilla vatsavaivoilla, joita on noin 70 %:lla aikuisväestöstä. Maidon sietokyvyssä voi myös olla tekijöitä, joita ei osata vielä tieteen keinoin selittää. Niinpä jokainen voi valita itselleen parhaiten sopivan maitotyypin.

Homogenointi ja pastörointi

Homogenoinnin ja pastöroinnin vaikutusta maidon sietokykyyn on tutkittu Suomessakin, mutta eroja tilamaidon ja käsitellyn maidon juomisesta saaduissa oireissa ei löytynyt (1). Tutkimuksen koehenkilöt koostuivat ihmisistä, jotka olivat itse raportoineet saavansa oireita käsitellystä maidosta. Kaksoissokkoutetussa kokeessa noin puolet tutkittavista raportoi sietävänsä käsiteltyä (homogenisoitu, pastöroitu) maitoa paremmin ja noin puolet taas raportoi sietävänsä homogenisoimatonta ja pastöroimatonta maitoa paremmin.

1. Paajanen L, Tuure T, Poussa T, Korpela R. No difference in symptoms during challenges with homogenized and unhomogenized cow’s milk in subjects with subjective hypersensitivity to homogenized milk. J Dairy Res. 2003 May;70(2):175–9.

Laktoosi

Osa henkilöistä, joilla on laktoosi-intoleranssi, kertoo siitä huolimatta pystyvänsä juomaan raakamaitoa. Raakamaidon on arveltu sisältävän laktoosia (maitosokeria) pilkkovaa laktaasi-entsyymiä, mikä tuhoutuisi pastöroinnin yhteydessä. Tutkimusten mukaan raakamaito ei kuitenkaan sisällä laktaasia. Raakamaidon ja käsitellyn maidon laktoosipitoisuudet ovat samantasoisia.

Laktoosittoman maidon on väitetty aiheuttavan ummetusta. Tutkimuksissa ilmiötä ei kuitenkaan ole pystytty vakuuttavasti todentamaan. Erääseen tutkimukseen osallistui 33 laktoosia sietävää naista, jotka joivat kahden viikon ajan päivittäin 8 dl joko maitoa tai laktoositonta maitojuomaa. Naiset raportoivat tutkimusjakson ajan ulosteidensa koostumuksen, ulostustiheyden ja suolisto-oireet sekä antoivat ulostenäytteitä. Tutkimuksessa ei havaittu eroja ulosteiden koostumuksessa, ulostamistiheydessä tai suolisto-oireissa tavanomaista maitoa tai laktoositonta maitojuomaa sisältäneiden tutkimusjaksojen välillä. Tuloksen mukaan laktoositon maitojuoma on hyvin siedettyä myös laktoosia sietävillä henkilöillä eikä se aiheuta ummetusta (1).

1. Seppänen S, Niittynen L, Poussa T, Korpela R. Removing lactose from milk does not delay bowel function or harden stool consistency in lactose-tolerant women. Eur J Clin Nutr. 2008 Jun;62(6):727–32.

Voiko kuluttaja ostaa raakamaitoa?

Raakamaidon myyntiä ei ole lainsäädännössä kielletty. Voimassa olevan elintarvikelain mukaan esimerkiksi maitotilalta voidaan myydä raakamaitoa suoraan kuluttajalle. Tilamaitoa käytettäessä täytyy kuitenkin huolehtia tarkasti kylmäketjusta ja säilytysastioiden puhtaudesta sekä myös tiedostaa riskitekijät. Tilamaito tulisi aina kuumentaa vähintään 72 celsiusasteessa 15 sekunnin ajan ennen käyttöä. Pikkulasten, vanhuksien, raskaana olevien tai henkilöiden, joilla on vakava perussairaus, ei suositella nauttivan raakamaitoa lainkaan.

Lue myös Ruokaviraston antamat ohjeet raakamaidosta.