Turvepeltojen ilmastotyössä avainasemassa ovat tutkimus ja yhteistyö
Me Valiolla haluamme nollata maidon hiilijalanjäljen vuoteen 2035 mennessä. Tässä kunnianhimoisessa työssä tärkeä askel on turvepeltojen kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. Tehtävämme on tukea maidontuottajia ilmastoviisaissa viljelytavoissa tutkimustietoon pohjaten.
Soista ja suometsistä viljelymaaksi muutettujen turvepeltojen päästöt ovat maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen suurin lähde. Suomen kokonaisviljelyalasta turvemaata on vain 10 prosenttia, mutta ne muodostavat 60 prosenttia maatalouden ilmastopäästöistä. Lue lisää turvepelloista ja tutustu ilmasto-ohjelmaamme.
Tuemme Valion maidontuottajia ilmastoviisaissa viljelytavoissa. Ilmastotyössämme pyrimme vähentämään viljeltävien, hyvin satoa tuottavien turvepeltojen päästöjä ja haluamme taata peltojen hyvän tuoton. Myös ennallistaminen ja metsitys ovat varteenotettavia vaihtoehtoja heikkotuottoisille turvepelloille.
Näin pienennämme turvepeltojen päästöjä maitotiloilla
1. Autamme vähentämään päästöjä tutkitun tiedon avulla
Olemme mukana monissa turvepeltoihin liittyvissä tutkimus- ja kehittämishankkeissa:
On tärkeää tunnistaa, mitkä ilmastotoimet ovat tehokkaita ja hyödyllisiä. Perustamme toimintamme tutkittuun tietoon, jotta voimme ohjeistaa maitotilallisia oikealla tavalla vähentämään turvepeltojensa päästöjä.
- Orgaanisten maiden ilmastopäästöjen hillintä nautakarjatiloilla (OMAIHKA, päättyi heinäkuussa 2023) Lue lisää OMAIHKA-hankkeesta.
- Vähempipäästöiset nurmikierrot turvepelloilla (VÄPÄ)
- Alueelliset ratkaisukeinot eloperäisten maatalousmaiden ilmastovaikutusten hillitsemisessä (ARMI)
- Vedet haltuun valuma-alueilla (Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen rahoittama turvepeltojen ennallistamishanke, alkoi keväällä 2023)
Viimeisimmän tutkimustiedon perusteella turvepeltojen päästöjä voidaan vähentää nostamalla pohjaveden pintaa. Myös maan muokkaus vaikuttaa päästöihin. Esimerkiksi maitotiloilla käytössä oleva monivuotinen nurmenviljely vähentää päästöjä, koska maata ei tarvitse muokata joka vuosi (Lähde: Luonnonvarakeskus Luke, s. 9).
Tarvitsemme kuitenkin vielä entistä tarkempaa tutkimustietoa erilaisista turvepelloista. Keväällä 2023 päättynyt Luonnonvarakeskuksen (Luke) koordinoima OMAIHKA-hanke vahvisti, että jokainen turvepelto on yksilöllinen. Ne eroavat toisistaan ominaisuuksiltaan, viljelytekniikoiltaan ja ympäristötekijöiltään. Koska jokainen turvepelto on ainutlaatuinen, myös niiden kasvihuonekaasupäästöt poikkeavat toisistaan, eivätkä ne reagoi samalla tavalla päästövähennystoimiin. Peltolohkokohtainen päästölaskenta edellyttää lisätutkimuksia ja käytännön sovelluksia.
2. Ohjaamme kohti kannattavia ilmastotoimia
Kun tarkastelemme maidon hiilijalanjälkeä, pellon satoisuus nousee keskeiseksi asiaksi. Jos pellosta saadaan hyvä sato, on turvepellon viljely perustellumpaa kuin maatalouskäyttöisen heikkotuottoisen turvepellon. Suurien satojen ansiosta hehtaarikohtaiset päästöt jakautuvat useammalle kilolle lopputuotetta, kuten maitoa. Tämä pienentää sen hiilijalanjälkeä.
Ilmastotoimet voivat olla turhia, jos ne laskevat merkittävästi satotasoa tuottoisalla turvepellolla. Joskus turvepeltojen ilmastotoimet kulkevat kuitenkin käsi kädessä hyvän satotason kanssa. Esimerkiksi säätösalaojituksella voidaan nostaa pohjaveden pintaa ja kastella peltoa altapäin. Näin leikataan päästöjä sekä parannetaan satoa kuivana kesänä!
Ilmaston kannalta järkevintä on ennallistaa heikosti tuottava turvepelto takaisin suoksi, metsittää tai etsiä sille muunlaista käyttöä, kuten kosteikkoviljelyä. Olemme saaneet Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselta rahoituksen Vedet haltuun valuma-alueilla -hankkeeseen, jossa yksi valiolainen turvepelto ennallistetaan kosteikoksi. Hanke käynnistyi keväällä 2023.
Me Valiolla tuemme taloudellisesti maitotilallisia ympäristöystävällisessä ja eläinten hyvinvointia edistävässä maidontuotannossa. Maitotilat voivat saada vastuullisuusohjelmamme mukaisesti lisätuottoa maitolitroilleen luonnon monimuotoisuutta tukevasta viljelystä, lehmien laiduntamisesta ja ulkoilusta sekä tilan hiilijalanjäljen pienentämiseen tähtäävästä työstä. Turvepeltojen osalta vastuullisuusohjelman keskitytään tässä vaiheessa nurmenviljelyyn yksivuotisten viljojen sijaan, mikä tutkitusti vähentää turvepeltojen päästöjä.
3. Tutkimme tilatasolla
Jo kolmatta vuotta viidellä valiolaisella tilalla on mitattu ympärivuotisesti erilaisten turvepeltojen kasvihuonekaasupäästöjä. OMAIHKA-hankkeessa aloitettuja mittauksia jatketaan ARMI-hankkeessa samoilla pilottitiloilla. Turvepeltojen ympäristövaikutuksia tutkitaan myös BIOHILA– ja MiNiMi-hankkeissa, joissa on mukana kolme Valion maitotilaa.
Tutkimme ilmastotoimia käytännössä myös Vähempipäästöiset nurmikierrot turvepelloilla (VÄPÄ) -hankkeessa, jossa 11 valiolaista tilaa kokeilee turvepelloillaan päästöjä vähentäviä viljelytapoja. On todella tärkeää viedä tutkimustieto käytäntöön ja selvittää, miten ilmastotoimet onnistuvat tilatasolla.
Tiedämme, että turvepeltojen päästöjä voidaan vähentää pohjavettä nostamalla patoamalla ojia tai säätösalaojituksen avulla. Jotta pelto pystyy kantamaan isot koneet, on tärkeää selvittää, miten viljelijät saavat laskettua pohjaveden nurmirehun korjaamisen ajaksi. Jos traktorit uppoavat pelloille, ei satoa saada pelloilta.
4. Mittaamme Valiolle ja Suomelle
Turvepeltotyössä avain onnistumiseen on tehokas datankeruu tilakohtaisista päästöistä ja toteutuneista päästövähennystoimista.
Valiolaiset maitotilat mittaavat ja raportoivat tuottamansa maidon hiilijalanjäljen Valio Carbo® -ympäristölaskurilla. Laskuri ei toistaiseksi huomio turvepeltojen toisistaan eroavia päästövaihteluita, vaan se käyttää tällä hetkellä hallitusten välisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n (Intergovernmental Climate Change) päästökertoimianurmi- tai viljapeitteisille turvepelloille. Myöskään maaperään hiilensidontaa ei toistaiseksi ole sisällytetty laskentaan. Tavoitteenamme on laskea päästöt lohkokohtaisesti sekä huomioida ilmastotoimet päästölaskennoissa. On tärkeää, että tiede pystyy tarjoamaan näille riittävän tieteellisen taustan.
Turvemaiden kasvihuonekaasupäästöt lasketaan osaksi maankäyttöä, maankäytön muutos ja metsätaloussektorin (LULUCF) -sektorin päästöjä, joiden leikkaaminen on keskeinen osa Suomen ja EU:n ilmastotyötä. Me olemme tärkeällä asialla: Valion ilmasto-ohjelmassa saavutetut päästövähennykset tarkoittavat merkittäviä toimia ilmastonmuutoksen pysäyttämisessä.
Uusien turvepeltojen raivaaminen on Suomessa yhä houkuttelevaa. Jotta tilalliset ryhtyvät nykyistä aktiivisemmin turvepeltojen ilmastotoimiin, tarvitsemme entistä parempia kannustimia. Päätöksenteon on tuettava reilua ilmastotyötä.
