YK:n ilmastokokouksen jälkeen ilmassa on konkreettisten toimien odotusta

YK:n ilmastokokous kokosi valtioiden päättäjiä Glasgow’hun sopimaan, miten tehostetaan globaaleja toimia ilmastokriisin ratkaisemiseksi. Valtioiden tähän mennessä lupaamat päästövähennyssitoumukset ja -toimet johtaisivat toteutuessaan maapallon keskilämpötilan nousemisen noin 2,5 asteeseen esiteolliseen aikaan verrattuna. Jos päästöjä ei saada kuriin, seuraukset ovat vakavat. Siksi ilmastokokouksessa onkin ollut painetta kiristää päästövähennyssitoumuksia ja nopeuttaa konkreettisia toimia.

Jotta voisimme rajata maapallon keskilämpötilan nousun maksimissaan 1,5 asteeseen, on valtioiden sitouduttava merkittäviin päästövähennyksiin. Tärkeintä on, että pystytään toimimaan sitoumusten mukaisesti. Presidentti Niinistön sanoin, kaikkien on nyt lunastettava lupauksensa. On ymmärrettävää, että ilmastokokoukselta on odotettu paljon, kun päättäjät, virkamiehet ja järjestöjen edustajat ympäri maailmaa ovat kokoontuneet kahden viikon ajaksi keskustelemaan. Ilmastokokoukselta voi sen luonteen puolesta odottaa linjauksia, kansainvälisiä sopimuksia ja sitoumuksia. Konkreettisia toimia on odotettavissa, kun tarkastellaan, miten näihin sitoumuksiin reagoidaan valtiotasolla ja yrityksissä.

Mitä Glasgow’ssa on sovittu?

Ilmastokokouksessa on päästy sopimukseen muun muassa metsistä; yli 100 maan johtajat ovat luvanneet puuttua metsäkatoon. Metaanin osalta sovittiin, että 100 maata aikoo leikata metaanipäästöjä 30 % 2030 mennessä. Suurimmat metaanin päästäjät, Kiina, Venäjä ja Intia, eivät kuitenkaan ole tässä sopimuksessa mukana. Lisäksi yli 40 maata on sitoutunut vähentämään kivihiilen käyttöä, joka on suurin yksittäinen ilmastonmuutoksen aiheuttaja, ja sovittiin myös tukea puhtaan, uusiutuvan teknologian kehitystä. Nämä kaikki ovat laajoja sitoumuksia, joista odotamme nyt konkreettisia toimia.

Vaikka ruuantuotanto on yksi merkittävistä kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttajista, se ei ole ollut ilmastokokouksen puheenaiheena. Aihe on kyllä puhututtanut paljon varsinkin kotimaassa. Ruuan alkutuotannon, maatalouden, päästöjen vähenemisen hitaus on herättänyt keskustelua, ja Suomen hallitus on pohtinut maatalouden päästövähennystavoitteiden asettamista. Kattotason tilastoissa ei näy se, että maitoala on Suomessa tehnyt jo merkittävää ilmastotyötä metaanipäästöjen vähentämiseksi. Tuoreen selvityksemme mukaan metaanin tuotanto on vähentynyt 56 prosenttia vuosina 1960–2020, koska lehmien määrä on vähentynyt ja lehmien tuottavuus on parantunut noin kolminkertaiseksi 60 vuoden aikana. Valion ilmasto-ohjelmassa painopiste ei kuitenkaan ole tuotostason jatkuva nostaminen, vaan teemme metaanin vähennystyötä muun muassa ruokintainnovaatioiden avulla ja lehmien entistä paremmasta terveydestä ja hyvinvoinnista huolehtimalla.

On hyvä muistaa, että tärkeä päästöjen vähentämisen keino löytyy kulutuksen kohtuullistamisesta ja fossiilisen hiilen käytön radikaali vähentäminen, minkä tulisi myös olla ilmastopolitiikan keskiössä. Keskustelusta unohtuu myös helposti se, että pelloilla syntyy päästöjen lisäksi myös ruokaa, jota tarvitsemme jatkossakin. Keskeistä on, että teemme sen vastuullisesti, ilmastoa ja luontoa säästäen.