Joulupuuro porisemaan
Riisipuuro on perinteinen aattoaamun herkku, mutta se on niin hyvää, että sitä söisi vaikka joulukuun jokaisena päivänä. Joulupuuron kanssa maistuvat sekahedelmäsoppa tai maito, kaneli ja sokeri. Pieni, mutta tärkeä yksityiskohta on manteli, jonka uskotaan tuovan löytäjälleen onnea.
Riisipuuro uunissa tai rauhassa keitellen
Jouluinen riisipuuro kuuluu aattoaamuun, mutta sen tarjoamiseen löytyy useita otollisia hetkiä pikkujouluista tapaninpäivään saakka. Täysmaito, voinokare, sokeri ja kaneli ovat puuron perinteisimmät lisukkeet, mutta joulun aikaan monet vannovat sekahedelmäkeiton eli kotoisasti sekametelisopan nimeen. Uuniriisipuuro kypsyy nimensä mukaisesti näppärästi uunin lämmössä. Jos haluat päästä oikeasti helpolla, keitä riisipuuro veteen ja viimeistele se kuohukermalla, tai kokeile Kiehu® maitojuomaa, joka ei pala pohjaan. Riisipuuro taipuu melkeinpä jokaiseen makuun ja ruokavalioon!
Joulupuuro uudella twistillä
Maistuisiko tänä jouluna hieman erilainen joulupuuro? Höystä uuniriisipuuro mehevillä omenoilla tai keitä puuro mannasuurimoista ja mausta karamellisoidulla pinnalla. Joulupuuron voi nauttia myös jälkiruokana – kiepsauta riisipuurosta mainio kerrosvanukas, mehevä viktorianvanukas tai hurmaava mantelimanna.
Puuron pariksi sekahedelmäkeittoa
Perinteisin joulupuuron kanssa tarjottava kiisseli on kuivahedelmistä keitetty sekahedelmäkiisseli eli sekametelisoppa. Toiset valitsevat luumukiisselin ja toiset taas mustikkakiisselin. Helppo ja herkullinen oikotie on tarjota puuron kaverina Valio luumu-rusinakeittoa tai keittää se kiisseliksi pakkauksen ohjeen mukaan.
Tiesitkö tämän joulupuurosta ja mantelista?
Joulupuuroperinne on vanha, mutta riisistä valmistettu joulupuuro on kuitenkin vasta reilut sata vuotta vanha tapa. Aiemmin joulupuuro oli useimmiten valmistettu kaurasta tai ohrasta.
Joulun riisipuuro keitetään yleensä kattilassa, mutta Itä-Suomessa joulupuuro on tehty perinteisesti uunissa. Tapoja joulupuuron keittämiseen on edelleen monia, mutta tiesitkö miksi joulupuuroon laitetaan manteli?
Joulupuuroon on tapana laittaa kuorittu manteli, joka tuo löytäjälleen onnea. Pohjolan jouluperinteisiin manteli on rantautunut niinkin kaukaa kuin antiikin Kreikasta. Tuolloin oli illanvietoissa tapana piilottaa ruokaan papu. Piilotetun pavun löytäjä oli juhlan kuningas tai kuningatar, joka sai keksiä juhlijoille erilaisia tehtäviä, joista ei saanut kieltäytyä. Tavan kulkeutuessa Euroopan halki papu muuttui vuosien varrella manteliksi. Manteliperinteen matkatessa pohjoiseen myös leikit jäivät pois ja mantelin merkitys muuttui onnea tuottavaksi.