Runebergin päivä 2024

Helmikuinen J. L. Runebergin päivä tuo monille ensimmäisenä mieleen kansallisrunoilijamme mukaan nimetyt leivokset, runebergintortut. Runebergintortut ovat pyöreitä korkeahkoja leivoksia, jotka saavat makunsa mantelista ja arrakkipunssista tai rommista. Tortut koristellaan yleensä vadelmahillolla, jonka ympärille pursotetaan rengas sokerikuorrutuksesta. Koska rakkaalla leivonnaisella voi olla monta nimeä, tunnetaan sama herkku myös runeberginleivoksena.

Nykyisin runebergintortusta on saatavilla jos jonkinlaista versiota: kakkua, mokkapalaa, kääretorttua ja jopa laskiaispullaa. Monien mielestä parhaita ovat silti ihan perinteiset tortut – alkuperäisellä reseptillä, gluteenittomana tai vegaanisena.

Runebergintorttu – uudet herkulliset muodot

Kaipaatko tuttua runebergintortun makua, mutta hieman uudella twistillä? Perinneleivosten tuunaaminen on tämän hetken trendi. Runebergintortun makumaailma muuntuukin tortusta aina laskiaispullaksi asti. Jos kotoa ei löydy runebergintortuille sopivaa vuokaa, pyöräytä kääretorttu ja leikkaa se annospaloiksi.

Kun tutun leivonnaisen pyöräyttää kakun muotoon, riittää yhdestä vuoasta tarjottavaa isommallekin porukalle. Maista hurmaavaa arrakkipunssilla kostutettua Runebergin mutakakkua tai kuivakakun tyyppistä Runebergin kakkua, joka on tuunattu aikuiseen makuun sopivalla maustetulla rahkalla.

Myös suomalaisten rakastamat mokkapalat taipuvat Runebergin tyyliin sopivaksi. Pellillisestä runebergintorttua riittää maistiaiset ystävillekin.

Tunnetko runebergintortun historian?

Klassikkoleivonnaisen syntytarinasta on monta versiota. Tarina kertoo, että Runebergin vaimo Frederika leipoi miehelleen hillolla ja sokerikuorrutuksella koristeltuja leivonnaisia, joihin oli käytetty manteleita ja keksinmuruja.

Toisen tarinan mukaan porvoolainen sokerileipuri Astenius kehitti alkuperäisen leivoksen ja Runeberg mieltyi niihin. Tarinoita on monia, mutta joka tapauksessa kyseessä on kansallisrunoilijan suosikkileivos.