Mitä tavallinen kuluttaja voi tehdä vesistöjen rehevöitymisongelman ratkaisemiseksi? Valio on mukana yhteiskampanjassa, joka kertoo miten arjen toimilla voi vähentää ravinnehukkaa ja edistää yhteiskunnan omavaraisuutta.
Typpi ja fosfori ovat kaiken elämän kannalta välttämättömiä ravinteita, mutta väärään paikkaan joutuessaan ne aiheuttavat haittoja, kuten vesien rehevöitymistä. Kuluttaja voi vähentää ravinteiden tuhlausta kiinnittämällä huomiota ruokavalintoihin ja jätevesiin liittyviin toimintatapoihin.
”Jokainen meistä heittää keskimäärin yli 20 kiloa syömiskelpoista ruokaa vuosittain pois. Kotitalouksien ruokahävikistä aiheutuu suomalaisille 500 miljoonan euron lasku, yli 100 000 henkilöauton vuosipäästöjä vastaava ilmastokuorma sekä merkittävää energian ja ravinteiden hukkaa. Ongelman ratkaisu on omissa käsissämme”, toteaa Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Juha-Matti Katajajuuri.
Ruuantuotannossa käytetyt väkilannoitteet valmistetaan toistaiseksi valtaosin kaivannaisfosforista, joka on rajallinen resurssi sekä typestä, jonka tuotanto vaatii valtavat määrät energiaa.
”Samaan aikaan ruuantuotannossa, teollisuudessa ja kotitalouksissa muodostuu runsaasti ravinnepitoisia sivuvirtoja. Suomessa kotitaloudet tuottavat vuosittain noin 800 000 tonnia biojätettä, joka lajiteltuna on arvokas mullan, lämmön ja sähkön raaka-aine”, kertoo hallituksen ravinteiden kierrätyksen kärkihankkeen koordinaattori Mikko Rahtola.
Olemme osa ruokaketjua, emme sen päätepiste
– Suunnitelmallisuus kauppareissulla vähentää ruokahävikkiä. Valio.fi-verkkopalvelussa tarjoamme suomalaisille inspiroivia reseptejä ja apua viikon ruokien suunnitteluun. Valmis ”Viikon ruokalista” on kiireisen kokkaajan pelastus. Sivustolta löytyy myös vinkkejä hävikkiherkkuihin. Sopivan kokoiset ja ruoan säilyvyyden varmistavat pakkaukset ovat nekin tapoja vähentää ruokahävikkiä, sanoo markkinointi- ja viestintäjohtaja Ann-Mari Hämäläinen Valiolta.
Kampanja pistää kuluttajat miettimään omia valintojaan. Samaan aikaan ruokaketjun alkupäässä tehdään työtä ravinteiden kierrättämiseksi: Suomalaiset maatilat ja maatalousalan toimijat ovat tehneet useiden vuosikymmenien ajan töitä tehostaakseen fosforin ja typen lannoitekäyttöä. Samalla on estetty mahdollisia rehevöittäviä vesistövalumia.
– Valion patentoiman uuden lannan käsittelyprosessin avulla ravinteet voidaan saada jatkossa entistä tehokkaammin kiertoon. Haluamme luoda lantaekosysteemin eli verkoston, jossa eri toimijat etsivät yhdessä paikallisia ja keskitettyjä ratkaisuja lannan käsittelyyn. Onnistuessaan verkoston vaikutukset ympäristöön olisivat merkittäviä, alkutuotanto- ja maidonhankintajohtaja Juha Nousiainen Valiolta kertoo.
”Olemme kaikki osa ruokaketjua. Maatalous ja elintarviketeollisuus ovat tuoneet ruuan ja ravinteet kaupan kautta lautasellemme. Kotitalouksista ravinteet jatkavat jätteiden ja viemäröinnin kautta eteenpäin. Ei ole yhdentekevää, millaista ja miten ruokaa syömme”, toteaa Elävä Itämeri -säätiön viestintäpäällikkö Pieta Jarva.
Ravitsemussuositusten mukainen lautasmalli on hyvä valinta, sillä siinä on huomioitu sekä terveyden että ympäristön vaatimukset.
”Moni meistä aloittaa näihin aikoihin mökkikauden. Mökkeillessä ravinteiden käyttö näkyy käytännössä. Voisimmeko kuljettaa ruokaa maalle vain sen verran kuin jaksamme syödä, hyödyntää biojätteen oman kasvimaan mullaksi tai hankkia mökille kompostoivan käymälän? Hyvän kierteen saa aikaan monin tavoin”, vinkkaa Sitran johtava asiantuntija Anu Mänty.
Mikä kampanja?
Kiertääkö hyvä kauttasi? -viestintäkampanja tuo oivaltavien kuvitusten ja faktojen kautta arjen ravinneviisaat valinnat jokaisen ulottuville ja muistuttaa kuluttajan roolista isossa kuvassa. Kampanja näkyy verkossa, printtimedioissa, kesän tapahtumissa sekä syksyn Hävikkiviikolla.
Kampanjan pääkoordinaattoreita ovat hallituksen Ravinteiden kierrätyksen kärkihanke, tulevaisuustalo Sitra ja Elävä Itämeri -säätiö (BSAG). Kampanjassa ovat mukana Envitecpolis, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Evira, Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY) , John Nurmisen Säätiö, Kotitalousopettajien liitto, Käymäläseura Huussi ry, Lounais-Suomen Jätehuolto, Luonnonvarakeskus, Maa- ja kotitalousnaiset, maa- ja metsätalousministeriö, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK, Martat, Motiva, Protect Our Winters Finland ry, Suomen Kiertovoima, Suomen ympäristökeskus, Turun yliopiston Brahea-keskus, Tyrsky Consulting, Valio, Varsinais-Suomen ELY-keskus, Vesilaitosyhdistys, ympäristöministeriö sekä Ympäristöteollisuus ja -palvelut ry.
Kampanjasivustolla kiertaakohyvakauttasi.fi kerrotaan lisää ja ohjataan tarkemman tiedon pariin. Sosiaalisessa mediassa kampanja näkyy aihetunnisteella #kiertääköhyväkauttasi.
Lue lisää:
Ruokahävikkiä pienentämällä säästät luontoa ja kukkaroa
