Suomen ensimmäinen suuren mittakaavan nesteytetyn biokaasun tuotantolaitos nousee Nurmoon, kun Suomen Lantakaasu Oy ja Atria Suomi Oy tekivät investointipäätöksen Nurmon Bioenergian biokaasulaitoksen rakentamisesta. Yhtiöt ovat päättäneet investoida yli 60 miljoonaa euroa 100 GWh:n uusiutuvan biopolttoaineen tuotannon rakentamiseen. Rakennustyöt alkavat heti, ja laitoksen on määrä valmistua vuoden 2026 aikana.
Biokaasulaitos rakennetaan Atrian Nurmossa sijaitsevan tuotantolaitoksen läheisyyteen. Valmistelevat maanrakennus- ja perustamistyöt ovat jo käynnissä. Biokaasulaitos tuottaa uusiutuvaa kotimaista energiaa ja erityyppisiä biolannoitteita Etelä-Pohjanmaan alueen maatilojen lannasta sekä maatalouden ja elintarviketeollisuuden sivuvirroista. Valmistuttuaan laitoksen tuotantokapasiteetti on noin 100 GWh kestävästi tuotettua nesteytettyä biokaasua. Hankkeella on ympäristö- ja rakennuslupa, ja työ- ja elinkeinoministeriö on myöntänyt sille investointitukea. Lisäksi nyt toteutettavan investoinnin laajentamiseksi on haettu EU:n elpymis- ja palautumistukea (RRF-investointituki). Jos lisäinvestointituki myönnetään, suurempi laitos voisi käsitellä monipuolisemmin erilaisia maatalouden ja elintarviketeollisuuden sivuvirtoja, ja tuottaa vuositasolla noin 125 GWh nesteytettyä biokaasua.
”Nurmon biokaasulaitos on ensimmäinen askel Suomen Lantakaasun kansallisen tuotantolaitosverkoston ja yhden terawattitunnin nesteytetyn biokaasun tuotantoverkoston rakentumisessa. On hienoa, että pääsemme viemään eteenpäin keväällä ostamaamme, pitkään valmistelussa ollutta Nurmon biokaasulaitoshanketta, ja että hanke etenee työ- ja elinkeinoministeriön investointituen avulla. Tuki on kriittinen hankkeen toteutumisen kannalta”, toteaa kestävän liiketoiminnan kehitysjohtaja Leena Helminen Valiolta.
”Nurmon biokaasulaitos on hieno esimerkki elintarviketeollisuuden ja energiateollisuuden yhteisestä merkittävästä askeleesta kohti kestävämpää energia- ja ruokajärjestelmää, joka hyödyntää kaikki maatalouden ja elintarviketeollisuuden sivuvirrat ja luo uutta kestävää liiketoimintaa. Samalla kotimainen lannoiteomavaraisuus paranee, ravinnevalumat vesistöihin pienenevät ja päästöt vähenevät niin ruoka- kuin energiasektorilla”, hän jatkaa.
Nurmon laitoksen valmistuessa uusiutuvien polttoaineiden saatavuus raskaassa liikenteessä paranee. St1 on aloittanut oman nesteytetyn biokaasun (LBG) tankkausverkoston rakentamisen avaamalla hiljattain kaksi ensimmäistä tankkauspistettä raskaalle liikenteelle Mäntsälässä ja Iittalassa.
"Avaamme uusia nesteytetyn biokaasun asemia vielä tänä vuonna lisää, ja tähtäämme maanlaajuiseen verkostoon vuoteen 2030 mennessä samalla, kun rakennamme LBG-tankkausverkostoa myös Ruotsissa ja Norjassa. Riittävää tankkausinfraa tarvitaan, jotta kuljetusyritykset ja loppuasiakkaat voivat investoida vähäpäästöiseen raskaaseen kalustoon. Arvoketjun rakentumisen kannalta on myös erittäin tärkeää, että lainsäädännössä on riittävät kannusteet biokaasun tuotantoon, eikä niitä muuteta jatkuvasti", sanoo St1:n kaasuliiketoiminnan johtaja Matti Oksanen.
”Nurmon biokaasulaitos luo uusia mahdollisuuksia alueen maatilojen liiketoiminnan kehittämiseen ja sitä kautta tilojen kannattavuuden parantamiseen. Atrialaiselle arvoketjulle tämän hankkeen toteutuminen tarkoittaa hiilineutraalisuustavoitteemme edistymistä”, Atria Suomen teollisista toiminnoista vastaava johtaja Tauno Perälä kertoo.
Suomen Lantakaasu Oy on ruokatalo Valion ja pohjoismaisen biokaasuyritys 1Vision Biogas AB:n yhteisyritys (2.9.2024 alkaen). 1Vision Biogasin omistavat St1 (50 %) ja HitecVisionin ja Aneon yhteinen holdingyhtiö (50 %). St1 vastaa Suomen Lantakaasun tuottaman biokaasun jakelusta ja myynnistä Suomessa.
Suomen Lantakaasun teollisen kokoluokan keskitetty biokaasulaitoshanke Kiuruvedellä sekä sen kolme satelliittilaitosta Ylä-Savossa ja Pohjois-Karjalassa etenevät aikataulussaan. Yhtiön selvityksessä on lisäksi biokaasulaitoskokonaisuudet Kruunupyy-Pedersören ja Nivala-Sievin alueille. Suomen Lantakaasun tavoitteena on saada 1 terawattitunnin nesteytetyn biokaasun tuotantoverkosto toimintaan vuoteen 2030 mennessä.
